Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
31
(Ensimäiset markkinat, Äiti ja poika ja Päivä koittaa) vielä vanhan
sovinnaisen romantiikan mukaisia, hyvän ja pahan, ilon ja surun
vastakohdille sekä lemmen ristiriidoille teennäisesti rakennettuja
katkonaisia kyhäyksiä, joissa kuitenkin vilkas, rientoisa kertomatapa
edukseen ilmenee. Ne vivahtavat ensimäisen naisnovellistimme
Theodolinda Hahnssonin samanaikuisiin tuotteihin. »Ensimäisissä
markkinoissa» hän sentään jo verrattain selvästi tähtää
juoppous-paheen tuhoihin ja piirtää sangen realistisen kuvan remuisesta
mark-kinaelämästä, osottaen tehneensä siitä tarkkoja huomioita.
Varsinaisen sysäyksen Minna Canthin kaunokirjailulle antoi kuitenkin vasta
Suomalaisen teatterin vierailu Jyväskylässä 1879. Hän innostui
sommittelemaan kansannäytelmää, aiheena rakkaus ja raittius, ja
Robert Kiljander, joka myös teatterin vierailusta oli saanut
sepitys-intoa, rohkaisi häntä yrittämään. Niin hän alkaa reippaasti
kirjoittaa Murtovarkautta, mutta silloin miehen kuolema vähäksi aikaa
keskeyttää kirjallisen työn. Tästä iskusta toinnuttuaan hän jatkaa
näytelmäänsä ja lähettää sen käsikirjoituksena vuoden 1879 lopussa
toht. Bergbomille Helsinkiin. Bergbomin vastaus seuraavan vuoden
alussa oli rohkaiseva. Kuitenkin hän ehdotti näytelmään koko
joukon edullisia muutoksia ja lisäyksiä m. m. toiseksi näytökseksi
Pent-tulan taikomispuuhat saunassa, ja kirjailijatar, joka aivan luonnossa
kertoo nähneensä vanhankansan poppamiesten loitsimista,
sepittää-kin pyydetyn, sangen vaikuttavan näytöksen entisten neljän lisäksi.
Näytelmän esittäminen Suomal. teatterissa erityisistä syistä
pitkis-tyi aina lopulle helmikuuta 1882, jolloin se vihdoin näyteltiin ja
saavutti heti kansanomaisuudellaan ja tuoreudellaan sellaisen
menestyksen, että se yhä edelleenkin on suosituimpia kansannäytelmiämme.
Bergbomin kehoituksesta hän oli jättänyt näytelmänsä Suom. Kirj.
Seuran näytelmäkilpailuun ja sai siitä keväällä 1881 innokkaan
suomalaisuudenystävän kauppias W. Parmasen
(Kristiinankaupungista) lahjoittaman palkinnon 500 mk. »Murtovarkaus» ilmestyi
painosta vasta 1883. Bergbomin kehoitus ja saavutettu menestys
rohkaisi tekijättären käymään käsiksi uuteen maalaiseen
kansannäytelmään, jonka hän kauppatoimiensa lomassa nopeasti kyhäsi
kokoon. Se oli 3-näytöksinen Roinilan talossa, joka samoin menee
Bergbomille, saa tämän ja Kiljanderin neuvosta muutamia korjauk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
