Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
jolla kyllä on »hyvä puoliso ja kuuliaiset lapset», kiihkeän
rakkauden-tarpeensa ulkonaisen tyydyttämättömyyden vuoksi helposti lankee
aviorikokseen, kun viettelijä kauniskuorisen, itsekkään herrasmiehen
muodossa tarjoutuu tätä tarvetta osaltaan tyydyttämään, tietysti
siinä pitäen silmällä yksinomaan omaa nautintoaan. Tätä kuvaa
Minna Canth taiteelliselta rakenteeltaan kiinteässä novellissa
Salakari, joka ilmestyi 1887. Alma Kareliin on entinen pintapuolinen
kasvatustapa ja elämänkäsitys tehnyt pelkästään kiihkeäksi
suku-puoliolioksi, jonka alituista lemmentarvetta hänen moniin
yhteiskunnallisiin toimiin ja asioihin takertunut miehensä, rehtori Karell,
ei jouda Alman mielestä tarpeeksi vaalimaan. Siksipä itsekäs ja
mefistomainen maisteri Nymark verrattain helposti johtaakin Alman
aviorikokseen. Rangaistus ei tietysti jää tulematta. Alman ja
Kareliin lapsi kuolee, katumus ja suru tekevät lopun Almastakin.
Tärisyttävin kuvauksensa realistiselta teholta on epäilemättä
»Hannan» kera yhfaikaa ilmestynyt novelli Köyhää kansaa, jossa
tekijätär ahtaihin ulkonaisiin puitteihin (yhden vuorokauden
tapauksiin) 011 mahduttanut mitä vihlovimman kurjuudenkuvan köyhän
kuopiolaisen työiniesperheen elämästä. Nainen, Holpaisen Mari, on
tässäkin tehty kärsimysten pääuhriksi, mutta tällä kertaa ei syy
ole hänen miehessään kuten »Työmiehen vaimossa» oli laita, sillä
Holpainen itse on kyllä uuttera ja kelpo mies, vaan syy on
parempiosaisten hallitsemassa yhteiskunnassa, joka ristissä käsin antaa köyhän
työmiesperheen työn ja ansion puutteessa nääntyä nälkään ja
kurjuuteen. Sensijaan köyhät itse (tässä varsinkin avulias Tiina Katri)
kyllä koettavat vähistäänkin auttaa toisiaan. — Tässä novellissa
tekijätär linkoo esiin vahvan sosialistisen tendenssin, joka kärjistyy
Lopon katkeriin sanoihin: »Ei ne herrat välitä köyhästä enemmän
kuin koirasta ja tuskin niinkään paljoa. Tappaisivat edes kerrassaan.»
Vielä rajumpi syytöskirja köyhien ja kärsivien puolesta
vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan on Minna Canthin 3-näytöksinen
näytelmä Kovan onnen lapsia v:lta 1888. Senkin viimeistelyä,
varsinkin tyylillisesti, on toht. Bergbom melkoisesti opastanut. Sen
aihe on hyvin samantapainen kuin »Köyhän kansan». Holpaisen
suuren köyhän perheen sijalla tässä on rautatientyömies Antti
Vääräsen yhtä kurjasti elävä lukuisa perhe, jossa sairas poika ravinnon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
