Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37
kirjallisen ajanjakson alkaja, draamallinen voimannäyte,
tarkoituksellisen realismin sodanjulistus kaunistelevaa romantiikkaa vastaan,
puhumattakaan sen suuresta reformatoorillisesta merkityksestä. 1
Valtiopäivillä 1888 säädettiinkin, että aviovaimo saa itse hallita omaa
työansiotansa. Epäilemättä rva Canthin näytelmällä oli osansa
tähän mielipiteiden muutokseen.
Johanna ja Homsantuu olivat sorrettuja ja petettyjä alaluokan
naisia. Mutta »puhtiin» päästyään rva Canth tahtoi näyttää, että
naisen asema säätyläistön keskuudessa oli yhtä huono, miehet
sielläkin vain raakoja ja itsekkäitä nautiskelijoita, vaimojensa
kiduttajia ja heille uskottomia, vaimot peitteleviä, alistuvia ja kärsiviä
kotiolioita. Ja kaikki tämä oli tietysti miesten ja väärien
katsantotapojen syy. Nämä paljastukset rva Canth linkosi säälimättä ilmoille
perhekuvauksessa Hanna, joka ilmestyi jouluksi 1886 ja vaikutti
samantapaisia kiivaita arvosteluja myötä ja vastaan kuin »Työmiehen
vaimo» ja yleensä rva Canthin, koko tarkoitusperäisesi paljasteleva
tuotanto. Novellin toiminta liikkuu kuopiolaisessa
virkamiesper-heessä, ja vahva tendenssi, jonka salamat risteilevät perheen pään,
kehnoksi aistilliseksi nautiskelijaksi kuvatun kamreeri Mellinin ja
muiden hänen kaltaistensa herrasmiesten (Sassa-herran ja
jumaluusopin ylioppilaan Salmelan) ympärillä, purkautuu kaunistelematta
esiin. Yksityistapaus on tässäkin yleistetty yhteiskunnan kuvaksi.
Perheen tytär Hanna näkee askel askeleelta kaikkien miessuvusta
olettamiensa ihanteiden romahtavan surkeasti alas samoinkuin hänen
äitinsä oli nähnyt ennen häntä. -— Tässä novellissa esiintyvät ensi
kertaa rva Canthin pirteät kertoilijan- ja kuvailijanlahjat yhtä
täyteläisinä kuin »Työmiehen vaimossa» hänen draamalliset avunsa.
Varsinkin ovat monet yksityiskohdat, kuten esim. koulunuorison
puuhien ja kesäelämän kuvaukset, vilkkaita ja havainnollisia;
taiteellinen eheys on sensijaan hatarahko.
Yhteiskunta väärine kasvatustapoineen ja edellytyksineen on
rva Canthin mielestä myös syypää siihen, että sivistynytkin nainen,
1 Tällä näytelmällään tuli rva Canth ensinnä tunnetuksi myös
Ruotsissa, jossa »Työmiehen vaimo» ennemmin mainitun rva Raa-Winterhjelmin
kääntämänä keväällä 1886 Tukholman Uudessa teatterissa monta kertaa
peräkkäin näyteltiin saavuttaen »myrskyisen menestyksen».
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
