Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
rin välinen selkkaus »Elinan surmasta» näkyy häntä ärryttäneen.
Sitäpaitsi kieli- ja kansallisuuskiista oli hänelle muka jo voitettu
kanta; sovinto oli siinä saatava aikaan. Personalliset syyt, joita
naisellinen mielenherkkyys ja ärtyisyys vielä nähtävästi
suurentelivat, siis etusijassa vaikuttivat hänessä tuon omituisen
kielenmuutoksen.
»Sylvissä», johon tekijätär lienee saanut alkuaiheen eräästä
senaikuisesta myrkytystapauksesta, Minna Canth on pyrkinyt yhä
yksinkertaisempaan ja samalla kiinteämpään draamalliseen
rakenteluun sekä syvällisempään sielunelämän erittelyyn. Epäilemättä
Ibsen on tässä lähinnä ollut hänellä mielessä. Naiskysymys se
»Sylvistäkin» tahtoen tai tahtomattaan selvästi kuultaa läpi. Nuori,
lapsekas ja kiihkeätunteinen orpotyttö Sylvi on 18-vuotiaana, oikeaa
rakkautta tuntematta, joutunut naimisiin parikymmentä vuotta
vanhemman vakavan »holhoojasetänsä», notaario Aksel Wåhlin kanssa,
joka kohtelee Sylviä vain joutohetkiensä »kissimirrinä» ja leikkikaluna
eikä muuten virkatoimiltaan ja metsästysinnoltaan joudakaan
tarpeeksi hupakoimaan »kissimirrinsä» kanssa. Mutta muutakaan
syvällisempää elämänkäsitystä ei Sylvillä vielä ole eikä sellaista ole
hä-»elle opetettu; elämä on hänestä vain pelkkää leikittelyä ja
perhoilua. Siksipä hän ikävystyykin mieheensä. Sattuu silloin
tulemaan saapuville Sylvin vanha leikkitoveri, arkkitehti Viktor
Hoving; Sylvissä leimahtaa vanhoja muistoja uusittaessa raju
lemmenliekki Hovingia kohtaan, ja hän tahtoo päästä eroon oikeasta
aviomiehestään. Tietäen sen muuten mahdottomaksi hän kiihkeässä,
sairaalloisessa tunteiden puuskassa, seurauksia ollenkaan
ajattelematta, myrkyttää miehensä. Viktor, joka alusta pitäen on näytellyt
horjuvan rakastajan osaa, tietysti jättää Sylvin, ja kun tälle
vankilassa selviää, ettei Viktorista ole hänelle enää mitään apua ja
lohdutusta, tulee hän mielipuoleksi. — Kolme ensi näytöstä toiminta
vähin keinoin kiihtyy erittäin draamallisesti, joskohta Sylvin
sielullinen perustelu, joH’emme jo alunpitäen otaksu hänen tunne-elämäänsä
melkoisesti ärtyisäksi ja epänormaaliksi, tuntuu sittenkin hieman
hataralta. Hän on epätodellisuudessa elävä, vaistojen, viettien ja
mielikuvittelujen ihminen. Sensijaan viimeinen eli neljäs näytös
(vankilassa) ei juuri vähimmässäkään määrässä lisää näytelmän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
