Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ja Runebergin »Haudan Perhossa».1 Herännäisessä kodissa ei tosin
suvaittu romaanien y. m. s. kirjain lukua, mutta koulussa ollessa
sellaiseen oli paremmin tilaisuutta. Varsinkin Kanteletar kuuluu
koulussa olleen Ahon mielikirjoja. Yläluokilla ollessaan Aho jo
ky-häili kaunokirjallisia kokeita, omintakeisia ja käännöksiä (m. m.
Runebergiltä), runoa ja suorasanaista, kokoilipa tuotantonsa jo
erityiseen käsinkirjoitettuun vihkoon nimellä »Toivehet eli alkuisia
runouden alalla», sepittänyt J. Siltanen. Näiden harrastustensa
nojalla hän pääsi jäseneksi erääseen Kuopion kirjalliseen
seurapiiriin, jonka käsinkirjoitettuja lehtiä hän osaltaan avusteli ja
toimitteli. Kuten muutkin tämän ajan kirjalliset nuorukaiset myös Aho
aluksi viljeli mieluimmin runomuotoa. Vielä ylioppilaaksi tultuaan
jopa paljoa myöhemminkin (esim. v:n 1900 laulujuhlaruno) hän
kirjoitteli runoja ja julkaisi niitä muutamia ylioppilasalbumeissa ja
Valvojassa (esim. ivallinen Hovin herra Lönnrot-albumissa 1882).
Ahon runot eivät sisällyksellisesti enemmän kuin muodollisesti kohoa
juuri alottelijan kokeita ylemmäksi; useimmat niistä ovat
laadultaan kertovaisia, hieman puisevia ja pitkäveteisiä, vieläpä
muodollisesti kömpelöitä. Runomitta ei häneltä, myöhemmältä proosan
mestarilta, näy oikein luistavan. Sen lienee Aho itsekin älynnyt,
koska luopui runomuodosta ja ryhtyi sujuttelemaan suorasanaista,
palaten vain poikkeustapauksissa »ensi lempeensä». Osaltaan tähän
kai vaikutti myös tutustuminen uudempaan ulkomaiseen
kaunokirjallisuuteen, jossa proosa realismin mukana oli päässyt milt’ei
yksinvaltiaaksi. Aho liittyikin puolestaan suoraan realismin kannattajiin,
jatkamaan ja avartamaan ulkomaisilla vaikutelmilla sitä kotoista
realismia, joka meillä jo entuudestaan suomenkielin Aleksis Kivestä
alkaen oli olemassa. Ja juuri Kivi näyttääkin olleen tyylillisesti
hänen aikaisin esikuvansa. Sen huomaa kyllä hänen ensimäisestä
v. 1883 (aluksi U. S:ssa) painetusta proosakertoelmastaan Sipolan
Aapon kosioretki, jonka esitystavassa tuntuu selvästi Kiven tyylin
vaikutus. Mahdollisesti myös Päivärinnan tällöin muodissa olleet
1 Kts. Helmi Setälän kirjoitusta Ahon lapsuudesta kirjassa »Kun
suuret olivat pieniä». — Samoin varsinkin Nuori Suomi XXI ja Valvojan Aholle
omistettu Juhlajulkaisu 1911 sisältävät paljon Ahoa koskevia tietoja ja
selvittelyjä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
