Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
tään ruotsiksi hän on sitäpaitsi kirjoittanut muutamia
pikkunäytelmiä, saamatta enää niillä sanottavampaa tunnustusta.
Numers kuuluu siis osaksi maamme suomenkieliseen osaksi sen
ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja lieneekin toistaiseksi sen viimeinen
huomattavampi, molemmat yhdistävä kaksoisilmiö.1 Hänen
joutumisensa suomenkieliseksi näytelmäkirjailijaksi ja yleensäkin
kirjailijana tunnetuksi on, kuten näkyy, etusijassa Kaarlo Bergbomin
ja Suomalaisen teatterin ansio.
Kolmantena tässä romantikkojen ryhmässä mainittakoon vielä
lehtori Joh. W i l h. R o n i m u s (synt. Viipurissa 3 p. syysk. 1865,
fil. toht. 1906, v:sta 1893 historian ja suomenkielen lehtori Joensuun
lyseossa, kuollut 22 p. helmik. 1909). Hänen ainoa
»historiallis-roman-tillinen» kertomuksensa Antonio Bröijer v:lta 1894 käsittelee maamme
1500-luvun loppua, joka kuohuvan murrosluonteensa vuoksi on niin
useita kirjailijoitamme vetänyt puoleensa. Kertomuksen taustana
on Kaarle herttuan suorittama Viipurin piiritys ja valloitus
Sigis-mundin puolta pitäviltä Suomen herroilta 1599, juonena Viipurin
pormestarin Bröijerin ulkomailta oppineena herrana palanneen pojan
Antonion suhtautuminen taisteleviin puolueihin ja hänen
romanttinen lemmentarinansa, joka monien mutkien kautta päättyy
onnellisesti. Kaikua romanttisesta Topeliuksesta tuntuu tässäkin
melkoisesti (esim. vehkeilevä jesuiittapater Laurentius, mestari Bilangh,
Antonion ja paterin pako linnasta salmen alaista salakäytävää
myöten y. m.), mutta muuten romaani on vilkkaasti kirjoitettu ja
ajankuvauksena huomattava. — Sekä ruotsiksi että suomeksi on Ronimus
sitäpaitsi julkaissut muutamia historiallisia tutkielmia.
1 Myös uudemman, realistisemman suunnan perustaja ja huomattavin
edustaja Suomen ruotsinkielisessä runoudessa, Karl August Tavaststjerna
(1860—98), näyttelytti samaan aikaan (1893), ikäänkuin Minna Canthin
»Sylvin» vastapainoksi, realistisesta romaanistaan »Hårda tider (»Kovina
aikoina») muodostamansa, Juhani Ahon suomenkielelle siirtämän näytelmän
Uramon torppa ensin suomeksi Suomal. teatterissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
