Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
Arvid Järnefelt.
1880-luvulla ja 1890-luvun taitteessa oli ensin uudempi
skandi-navilainen, etupäässä norjalainen kirjallisuus ja sitten melkoisesti
myös ranskalainen jättänyt tuntuvia jälkiä suomenkielisiin
kirjailijoihin. Edelliseltä taholta oli ennen muita Minna Canth saanut
valtaavia herätteitä yhteiskunnalliseen arvosteluunsa, jälkimäiseltä oli
Juhani Aho oppinut m. m. siron, kouliutuneen tyylitaitonsa. Mutta
jo Minna Canthin viimeisessä teoksessa »Anna Liisassa» näimme
selviä oireita kolmanneltakin taholta, nimittäin venäläisen
kirjallisuuden tai oikeammin sen pääedustajan kreivi Tolstoin vaikutusta.
Voimakkaimmin edustaa meillä tätä kolmatta suurta kirjallista
vaikutuspiiriä Leo Tolstoin harras suomalainen oppilas ja aseenkantaja
Arvid Järnefelt, joka omien sisäisten murrostensa kautta on päässyt
vakaumukseen Tolstoin aatteiden totuudesta ja niitä omalta
kannaltaan sekä kaunokirjailijana että kirjallisena ja käytännöllisenä
aat-teenajajana edelleen kehittänyt. Tietysti tällaisen jyrkkärajaisen
elämänkatsomuksen kaunokirjallinen esittäminen on Järnefeltin
useimpiin teoksiin painanut vahvan tarkoitusperäisyyden leiman,
jopa siinä määrin, että on tahdottu hänen sensuuntaisilta tuotteiltaan
joskus kieltää varsinainen kirjallistaiteellinen mielenkiinto. Epäile-’
mättä Järnefelt kaunokirjailijana onkin enemmän uudistava
uskonnollinen ja yhteiskunnallinen maailmanparantaja, »huutavan ääni
korvessa», kuin kirjallinen taiteilija. Mutta ei hän sentään ole tätä
jälkimäistäkään puolta suinkaan laiminlyönyt, joskaan ei liene
erikoisemmin sille huomiotaan uhrannut. Päinvastoin hän tendenssinsä
ohella on saavuttanut monta kaunista taiteellistakin voittoa,
varsinkin yksilöllisen sielunerittelyn alalla, jonka etevimpiä taitajia hän on.
Jo syntyjuuriltaan Järnefelt on ikäänkuin lähempänä
venäläistä maailmaa kuin muut meikäläiset kirjailijat. Hän on näet
syntynyt Venäjällä Puikovassa 16 p. marrask. 1861 ja hänen lapsuutensa
kotikielikin oli aluksi venäjä. Isä oli tuo suomenmielisten aikoinaan
»ainoa kenraali», sittemmin kuvernööri ja vihdoin senaattori Aug.
Aleks. Järnefelt; äiti, Elisabeth Clodt von Jürgensburg, saksatar
Itämeren maakunnista, kuului tunnettuun taiteilijasukuun. Äidin
suvun taiteelliset taipumukset ovat menneet perinnöksi hänen po-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
