Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
sävy tosin selvästi on tuo sama keskinäisen rakkauden ja
anteeksiantamuksen oppi, mutta tällä kertaa erinomaisen runollisella ja
taiteellisesti hillityllä tavalla ilmaistuna.
»Helena» osotti tekijänsä kiintyneen yhä enemmän
yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen kysymykseen. Tolstoin ohella oli Henry George
yhteiskunnallisine uudistusihanteineen ja mullistavine maaoppeineen
tullut Järnefeltin oppi-isäksi. Eikä Järnefelt tyytynyt vain
suomen-telemaan Georgen kirjoituksia (m. m. hänen pääteoksensa »Edistys
ja köyhyys», 1906), vaan käänsi omienkin teostensa tendenssin
samaan suuntaan. Kuuluisat Laukon torpparirettelöt osaltaan
saattoivat hänet sittemmin aivan mieskohtaisesti tutustumaan maa- ja
torpparikysymykseen ja ajattelemaan sen onnellista ratkaisua.1
Jo kokoonpanoltaan hajanaisessa, mutta muuten sirotyylisessä
kertomuksessa Maaemon lapsia v:lta 1905 tendenssi suuntautuu
yksityistä maanomistusta vastaan, joskin verrattain hillitysti ja
taiteellisin keinoin. Tendenssiä ei tässä tyrkytetä lukijaan niin sanoaksemme
väkinäisesti, vaan annetaan sen hiljaa soida esiin ikäänkuin sisäisenä
elämäntuntona. Niin esim. torppari Kinturin kohtalo, joka
harvinaisen taidokkaasti on kirjan alussa esitetty hiiren satimessa oloon
verrattuna, saattaa lukijan ilman muuta toivomaan parannusta
torpparien ahtaaseen asemaan. Mielivalta kyllä karkoittaa Kinturin pois
hänen torpastaan, mutta toinen mielivalta karkoittaa Rauhalahden
mahtavan paroonin pois koko kotimaasta ja saattaa hänet vasta
kaukana ulkomailla ymmärtämään, miten hänen olisi pitänyt
menetellä lukuisten alustalaistensa kanssa. Se uusi menettelytapa,
maatilan jakaminen ja viljelemättömän maan antaminen maattomille
viljeltäväksi sekä keskinäisen rakkauden ja ymmärtämyksen
rakentaminen eri sääty luokkien kesken, jää hänen tyttärensä ja vävynsä
toteutettavaksi, kuten »Helenassa» Helenan ja Georgin. Sama ajatus
toistuu jyrkästi Järnefeltin lentokirjasessa Maa kuuluu kaikille (1907).
Myös paksussa 2-osaisessa romaanissa VeneKOjalaiset v:lta 1909,
1 Käyntiänsä Laukon lakkomailla ja mietelmiään lakon ja häätöjen
johdosta hän esittää lentokirjasessa Muistelmia matkoiltani Laukon
lakko-mailla (1907). — Käyntiään Leo Tolstoin luona hän aikaisemmin (1899)
lämpimästi kuvaili kirjasessa Päiväkirja matkaltani Venäjällä ja käynti Leo
Tolstoin luona keväällä 1899.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
