Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
116
alalla ei Leino, jollemme kielellistä tuoreutta ota lukuun, ole
kirjallisuuttamme yhtään viittaväliä eteenpäin vienyt.
Sensijaan kyllä runoilijana.
Tosin hänen runoiltaankin mielestämme puuttuu syvempi,
omaperäisempi teho, joka alkuperäisyytensä ja sisäisen vakaumuksensa
voimalla valtaisi lukijan, mutta runon muodollisena taitajana ja
aiheellisena avartajana hän hedelmällisesti jatkaa vanhemman
runoi-lijapolven työtä ja rastii ratoja hänen jälkeensä esiintyneille
laulajille, muodostaen siten ikäänkuin sillan Oksasen ja Erkon ajan ja
1900-luvun taitteen välille ja osaksi jatkaen Kramsun epäilevää,
pessimististä runoutta.
Luonto, vapaus, totuus, taistelu ja myrsky ovat etusijassa ne
ihanteet, joiden puolesta Leino Runokokeissaan kannustaa
nuorekasta, uhmailevaa runoratsuaan. Luonnontutkija tarkastelee yhtä
suurella mielenkiinnolla luonnon kaikkia ilmiöitä, sekä suuria että
pieniä; luonnon lainen on ihmissydän; siispä senkin selvittelijän tulee
etsiä muitakin lauleluja kuin »mainemiesten yksistään», lausuu Leino
itsetietoisesti ikäänkuin kirjallistaiteellisena ohjelmanaan alkurunossa
Lukijalle, kuitenkaan muissa runoissa tätä ohjelmaa erikoisemmin
toteuttamatta. Päinvastoin tuntuu monista runoista siltä kuin hän
vielä joko tietäen tai tietämättään kulkisi Runebergin, Topeliuksen,
Erkon ja Kramsun latuja. Esim. runo Ämmäkoskella vivahtaa, tosin
vain kalpeana jälkikaikuna, seka aiheelta että tendenssiltä (vapauden
halun vertauskuvana) Topeliuksen muhkeaan runoon »Jäänlähtö
Oulunjoesta». Samoin historialliset runot (Dunckerin kuolo, Napuen
tappelu) Runebergin ja Kramsun samantapaisiin runoihin. Onpa
runossa Kohtalon paino säkeistö:
Synkkä on syksyen tähdetön yö,
Synkempi sy’än, joka toivotta lyö:
Yöllähän huomenta toivoa voi,
Hinnassa mun ei valkene koi,
sekä sanoiltaan että runomitaltaan, lieneekö sitten sattumalta, milt’ei
yhtäläinen kuin Kramsun synkän Onneton runon alkusäkeistö.
Muutamat lemmensekaiset idyllirunot (Neidon mielet, Impeni, Ensi
vuokko) muistuttavat Erkon ja Runebergin samansukuisia laulelmia.
Omintakeisempia ovat ne runot, joissa Leino, joskin hieman yleisesti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
