Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
122
kirjailijoita» että muita kansankuvaajia, jotka heitä uskollisemmin
ovat pysyneet kansankuvauksessa ja sillä alalla luoneet
merkittävimmät tähänastiset tuotteensa. Heidän käsissään kansankuvaus
vasta sai täysin tosioloisen ja kansanomaisen leiman, kun kukin
kirjailija esitti oman maankulmansa kansanelämää ja
kansankieltä niin läheltä ja välittömästi nähtynä ja kuultuna ja niin
todenmukaisena kuin taiteellisesti katsoen suinkin oli mahdollista.
Pisimmälle siinä suhteessa pääsivät kertomuksissaan — ja
kertomuksia he milt’ei yksinomaan ovat kirjoittaneet — tietysti nuo
varsinaiset maalaiset »kansankirjai 1 ijat», joiden kirjallisen erikoisuuden
määrittelimme lyhyesti jo heidän vanhimman edustajansa Päivärinnan
yhteydessä. Mutta moni herrahtavampikin kynäniekka astui
kansan-kuvaajana heidän kantapäillään.
Seuraavassa käsittelemme yhdessä jaksossa sekä tunnetuimpia
»kansankirjailijoita» että muitakin huomattavampia
kansankuvaajia, vanhempia ja nuorempia. Edellisten varsinainen »kulta-aika»
sattuu oleellisesti yhteen »nuoren Suomen» esiintymisen ja
uudemman realismin nousukohdan eli 1890-luvun taitteen kanssa.
Epäilemättä ovatkin nuoremmat kansankirjailijamme ottaneet jossakin
määrin muotopuolista oppia aikalaisiltaan »nuoren Suomen»
kirjailijoilta lukemalla heidän teoksiaan. Ehkäpä heillä sen lisäksi paljoa
suuremmassa määrässä kuin aikoinaan Päivärinnalla on ollut tilaisuutta
käännöksien avulla tutustua myöskin uudemman ulkomaisen
ker-tomuskirjallisuuden lukuisiin tuotteihin ja saada niistä paitsi
muodollisia myös aatteellisiakin herätteitä. Opillisetkin edellytykset
ovat useilla heistä olleet jo alunpitäen paremmat kuin Päivärinnalla,
millä kansakoulun millä seminaarinkin tietomäärä takanaan.
Siinäkin suhteessa he jo edustavat uudempaa aikaa.
Myöhemmin on kansankuvaus jo kadottanut melkoisen osan
aikaisempaa asemaansa ja merkitystään, mutta peräti syrjäytynyt
se ei vieläkään ole. Päinvastoin näkyy aivan äskettäin esiintyneen
uusia virkeitä merkkejä sen meikäläisestä maaperäisestä
elinvoimasta. Tosin »kansankirjailijat» ovat yleensä vaienneet, mutta muita
kansankuvaajia on sensijaan jälellä useita.
Enimmät kansankirjailijat ja kansankuvaajat on
kasvattanut Päivärinnan kotiseutu, lavea Pohjanmaa. Mutta myös Savo,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
