Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi» - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121
Näin tämän suuren näytelmän puhtaasti draamallinen teho jää
verrattain heikoksi; se on pikemmin muhkea historiallinen
kuvaelma-sarja kuin keskitetty näytelmä.
Leinon lukuisat lemmenrunot, joita hän on eri kokoelmiinsa
sirotellut, ovat yleensä tavallista sovinnaista, eri ihanteissa
haihattelevaa lemmenlyriikkaa, muodollisesti kyllä somia ja soreita, mutta
sisällykseltään hieman kalpeita ja tehottomia, ikäänkuin syvempää
ja voimallisempaa antaumusta puuttuvia. Samaa laveaa
lemmenlaulun latua ovat Leinon jäljissä useimmat nuoret laulajat
myöhemmin vaeltaneet.
Oikeastaan olivatkin vain J. H. Erkko vanhemmista ja Kasimir
Leino nuoremmista 1890-luvun taitteen, realismin varsinaisen
huippukohdan, ainoat tuottavat ja merkitykselliset laulurunoilijat. Tosin
samaan aikaan ilmestyi muutamien muidenkin runoniekkain
vaatimattomia runovihkosia, mutta niillä ei ollut minkäänlaista
edustavaa merkitystä. Vasta 1890-liivun keskivaiheilta alkaen purjehti
osaksi vanhoissa osaksi uusissa merkeissä esille aivan uusi, sittemmin
yhä taajeneva runoilijapolvi, pimittäen vanhemmat virkaveljensä
milt’ei kokonaan varjoonsa. Mutta heistä tuonnempana enemmän.
»KANSANKIRJAILIJOITA» JA KANSANKUVAAJIA.
Aleksis Kivestä lähtien on, kuten edellisestä lienee jo osaksi
käynyt selville, realistinen kansankuvaus ollut suomenkielisen
kirjallisuuden huomattavimpia ja keskeisimpiä ilmiöitä. Päivärinnan
mukana se vähäksi aikaa oli kohonnut koko meikäläisen
kaunokirjallisuuden etunenään. Ajan aatteellinen »kansanihailu» lienee
osaltaan vaikuttanut sen menestykseen. Osaltaan myös tuo uudempi
realistinen virtaus, kuten jo johdannossa mainitsimme, edisti sen
nousua. Siinähän näet oli ala, jolla oikea meikäläinen realisti voi
verrattain varmasti ja asiantuntevasti liikkua. Niinpä yllä kuvattu
nuorempikin kirjailijapolvi mielellään alotti kotoisella
kansankuvauksella, kunnes myöhemmin, ulkomailla käytyään ja sieltä uusia
vaikutteita saatuaan, ikäänkuin hienostui ja pääkaupunkilaistui.
Mutta heidän jälkiään astui pian esiin sekä uusia maalaisia »kansan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
