Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.147
auliisti heidän teelmiään, joista useat pääsivät kirjankin muodossa
ilmestymään. Mutta ani harva heistä jaksoi kauemmin pysyä
pinnalla. Useimmat painuivat kohta takaisin niihin »syviin riveihin»,
joista hetkiseksi olivat esille pilkistäneet. Myöhemminkin on joku
uusi kansankirjailija yrittänyt näkyviin, mutta ei ole enää saanut
osakseen samaa huomiota kuin 1880-luvun aikuiset virkaveljensä.
Yleisön vaatimukset ovat kasvaneet, maku on kouliutuneempi kuin
ennen, >>kansanihailu» isosti jäähtynyt ja kaupunki- ja
pääkaupun-kilaisten »taidekirjailijain» luku tavattomasti lisääntynyt. Nykyajan
pauhaavassa kirjallisuuden tulvassa vaatimaton rahvaankirjailija
vaatimattomine aiheineen on jo kadottanut uutuuden viehätyksen
ja jää helposti huomaamatta. Mutta aikaisemmin, jolloin
kirjailijoita ja kirjallisuutta oli paljoa vähemmän, heillä kyllä oli oma
sangen merkityksellinen asemansa ja ansionsa. Hehän, samalla kun
edustivat rahvaamme kansallista ja kirjallista heräämistä ja
antoivat tarkkoja ja tosioloisia elämänkuvia maalaisesta ympäristöstään,
sen ohella osaltaan teoksillaan herättivät juuri tämän saman
ympäristön tai ainakin sen nuoremman sukupolven, joka siihen saakka
oli viljellyt tuskin muuta kuin hartauskirjallisuutta,
kaunokirjallisuudenkin lukemiseen ja siten raivasivat sen keskuudessa tietä
korkeampaakin kirjallista taidetta edustaville kirjailijoille.
Kansankirj aili jäin taajasta jälkijoukosta mainitsemme tässä vielä
lyhyesti muutamia nimiä.
Hämettä edustaa puhtaana kansankirjailijana etusijassa
torpan-poika ja torppari Nestor Niemelä, jonka kirjailijauran
kuolema varhain katkaisi. Niemelä oli syntynyt Punkalaitumella 1862
ja kuoli jo keväällä 1889. Hän kuuluu olleen hiljainen, kivulias mies,
joka jo nuorena sepitteli runoja ja ahkerasti luki kirjallisuutta.
Hänen kaunokirjallisia teelmiään ovat pienet kertomukset Mäkelän
veljekset, Takamaan torpparit ja Luisulan lapset (vuosilta 1887—90).
Kaikissa niissä kuvastuu tekijän suora, sopusointuinen ja
ihanteellinen elämänkäsitys, joka on sukua Sissalalle. Aiheensa hänkin on
valinnut omasta välittömästä haivainto-ja kokemuspiiristään, Hämeen
takamaiden syrjäisestä torpparimaailmasta, jonka uutteraa raadan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
