Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.146
esimerkki ja ukko Kokkosen terävät huomautukset vähitellen pois
ne turhamaisuuden, itsekkyyden ja kunnianhimon oireet, joita
hänessä oli, ja saattavat hänet edelleen tyytymään »uran aukasijan»
matalaan, mutta itsessään velvoittavaan ja rakkaudelliseen toimeen.
Nähtävästi tekijä tähän kirjaan on pannut paljon omaa itseään
kiertokoulunopettajan ajoiltaan. Taustana on kesäinen
savolais-maailma syrjäisine salokylineen, kirkonseutuineen, arpajaisineen,
kansanjuhlineen ja kirjavine todenmukaisine henkilöineen, alkaen
juoruilevista mökinmuijista monenkarvaisiin isäntämiehiin,
ylioppi-laihin ja maistereihin saakka. Se on kuin mikäkin kirjava kesäinen
panoraama, jossa tekijä milloin leikillisesti milloin vakavasti mutta
aina yhtä tyynesti kuljettelee lukijaa. Ikävä kyllä katkeaa tämä
mielenkiintoinen kertomus lopussa aivan kuin kesken, lukijan
pa-raillaan uteliaasti odottaessa lisätietoja monista vireille joutuneista
asioista. Tekijä viskaa lukijan yhfäkkiä kolme vuotta ajassa
eteenpäin, antamatta juuri viittaustakaan väliajan tapahtumista. Tosin
loppuluku semmoisenaan on kirjan paraita; siinä kertomuksen
aatteellinen pääponsi on yksinkertaisesti mutta vaikuttavasti esitetty.
Savon kansan ja sen elämän omintakeisena kuvaajana
Kaup-pis-I leikillä on samankaltaiset ansiot kuin Päivärinnalla ja Alkiolla
Pohjanmaan vastaavain ilmiöiden esittäjinä. Kun näihin ansioihin
lisätään Kauppis-Heikin omaperäinen, tendenssitön ja
taiteellisestikin kypsynyt kuvaustapa, niin hyvällä syyllä hänet voidaan asettaa
ensi sijalle kansankirjailijaimme joukossa.
Muita kansankirjailijoita.
Edellisessä olemme tutustuneet vain huomattavimpiin
Päivärinnan seuraajiin. Heidän paraana aikanaan, 1880-luvun
loppupuolella ja 1890-luvun taitteessa, heitä, niinkuin jo Päivärinnan
yhteydessä ohimennen mainitsimme, ilmestyi eri osissa Suomea,
varsinkin Pohjanmaalla, kymmenittäin. Yrittipä joku, kuten esim.
pohjalainen työmies Sahah Kalle, esittää kokemuksiaan ja
havaintojaan vanhaan tapaan runomitallakin (Sahan Kallen runoja, 1891).
Sanoma- ja kuvalehdet, albumit y. m. tilapääjulkaisut painattivat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
