Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.151
kielenkäyttöineen ja kansanlauluilleen, mutta niiden aiheet ovat
jokseenkin yleistä laatua, karjalaiseen maalaisympäristöön asetettuja
rakkauden ja avioliiton ristiriitoja (esim. »Marissa» suuresti vivahtaen
Tolstoin mainioon »Pimeyden valtaan»). Draamalliselta
rakenteeltaan ja teholtaan ne ovat heikonpuoleisia, alottelijan haparoivaa
käsialaa. Mutta sehän onkin luonnollista, sillä eihän niiden tekijä
ollut hartaan luontaisen taipumuksensa tueksi saanut mitään
korkeampaa kirjallista ja taiteellista koulutusta. — Sjöström oli näet
kaupunkilaisköyhälistön lapsi, syntynyt Käkisalmessa 16 p. syysk.
1871. Kansakoulua käydessään hän kuuluu elättäneen itseään
ka-dunlakaisulla.1 Toimi sitten maalarinammatissa ja opiskeli samalla
1890-luvun alussa jonkun aikaa piirustusta
Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulussa Helsingissä, kunnes yllämainitun
piirustus-matkansa jälkeen innostui kirjailijaksi. Myöhemmin hän itsekseen
jatkoi lukujaan kansakoulunopettajaksi ja oli viimeksi »Laatokan»
toimituksessa. Keuhkotauti katkaisi hänen elämänsä Sortavalassa
23 p. lokak. 1909.
Iivo Härkönen (syntynyt Suistamolla 25 p. elok. 1882,
toiminut Sortavalan seminaarin käytyään kansakoulunopettajana,
kirjailijana ja sanomalehtimiehenä) on ryhmänsä nuorimpia
kynäniekkoja ja samalla nykyaikaisen uusromanttisen tunnelma- ja
mieli-alarunouden tyypillisiä edustajia. Hän on suvultaan vanhain
krei-kanuskoisten rajakarjalaisten runonlaulajain suora jälkeläinen, ja
hänen omat teelmänsä ovat melkoisesti saman hersyvän kalevalaisen
runohengen leimaamia, kiintymyksellistä ja tunnelmallista
koti-seuturunoutta. Sekä suorasanaisesti että runomuodossa hän on
hartaalla antaumuksella ja karjalaisesti kukkealla kielellä kuvaillut
kotiseutunsa jylhää, salamyhkäistä luontoa ja sen herkkää, lapsenmielistä
kansaa omituisine tapoineen, luonteenpiirteineen ja
elämänkäsityksi-neen. V:sta 1904 alkaen hän on jo ehtinyt julaista runsaasti pieniä
sekä proosa- että runotuotteita (Tulia, Rajamailla, Syystarinoita
korvesta, Karjalan virsiä, Kylä, Kultaisilta päiviltä y. m.). Taiteelli-
1 Ks. Iivo Härkösen tiedonantoja Sjöströmin elämäkerrasta Valvojassa
1909.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
