Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.164
vilkkaita, mielenkiintoisia havaintoja Itä- ja Koillis-Suomeen
teke-miltään tutkimusmatkoilta. Lisäksi hän on suomentanut useita
teoksia (»Avarassa maailmassa», »Guiseppe Garibaldi», Hedinin
»Seikkailuja Tibetissä», Rösiön »Mullistusta» y. m.).
Hämäläistä ja länsisuomalaista kansaa on sekä vakavissa että
ilveilevissä näytelmissä kuvaillut näyttelijä ja teatterinjohtaja
Kaarle II ai m e (syntynyt Hämeenkyrössä 4 p. jouluk. 1864;
palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja v. t. nimismiehenä siirtyi
1888 teatterialalle, toimien ensin näyttelijänä Helsingin
Suomalaisessa ja v:sta 1901 pari vuotta Ruotsalaisessa teatterissa, sitten
v.sta 1903 alkaen eri teatterien johtajana). Hänen paraiden
näytelmiensä — kaikkiaan hän on julaissut jo kymmenkunta kappaletta —
ulkonaisessa rakenteessa ilmenee tottuneen teatterimiehen varma
muodollinen kätevyys ja nykyaikaisen ulkomaisen draaman
(norjalaisen ja saksalaisen) vaikutus. Vuoropuhelu on niissä lyhyttä ja
ytimekästä, toiminta kiihtyy tasaisesti ruhjovaa loppuratkaisua
kohti, ja päähenkilöjen luonteet ovat vallitsevilta piirteiltään
tavallisesti äärimmilleen, jopa epätodellisuuteen saakka, kärjistetyt. Näitä
ominaisuuksia on havaittavissa jo Halmeen esikoisessa,
5-näytök-sisessä Purimossa v:lta 1893 (painettu 1900), joka realistisesti kuvaa
hämäläistä kansanelämää 1800-luvun keskivaiheilla ja on
sommiteltu etusijassa voimakkaiden, jopa aivan liiallisten ja tarpeettomien
ulkonaisten näyttämövaikutusten ja kärjistysten varaan.
Saman-aikuinen on pieni maalaisilveily Mallassaunalla (painettu sekin vasta
1900). Tiukasti draamallisen, nähtävästi Ibseniltä opitun
tekotapansa puolesta huomattavampia ovat sosialistista tuntua sisältävä
pikkunäytelmä Mestari Garp (1901) ja varsinkin tiiviisti ja
voimakkaasti rakennettu, ylvään hämäläisen talonpoikaisylimystön piirissä
liikkuva murhenäytelmä Murtuneita (1903), toistaiseksi epäilemättä
Halmeen ansiokkain teos. Sosiaaliselta taustalta, pääoman ja työn
välisestä taistelusta, kohoaa samoin sangen lujasti ja vaikuttavasti
rakennettu, vaikk’ei aina tarpeeksi perusteltu vakava näytelmä
Herran ääni (1906). Kokonaan sosialismin värittämä on Laukon
kuuluisien lakkorettelöjen pohjalla liikkuva, torpparien oikeustaistelua
kuvaava, hajanainen ja kuvaelmamainen näytelmä Maattomat (1909).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>