Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.166
vat sen rikkinäistä yleiskuvaa. Nuorin kirjallisuutemme, jonka
edustajat ahkerasti tekevät opintomatkoja länsimaihin, varsinkin
Ranskaan ja Italiaan, ja sieltä tuovat mukanaan uusia herätteitä ja
vaikutelmia, istuttaakseen niitä vuorostaan omaan kotoiseen
maaperään, on juuri ikäänkuin voimakkaassa käymistilassa, mistä
mahdollisesti ajan pitkään joku uusi, selvempi ja yhtenäisempi suunta,
samoinkuin kansallinen realismimme 1880-luvulla, puhkeaa ilmi.
Eri teoksissaankin haparoivat nuoret ja alottelevat kirjailijamme eri
tahoille ja ikäänkuin tunnustelevat allensa omaa personallista,
yksilöllistä pohjaa. Kirjailijain oma »minä», oma itse, tahtoo yhä
enemmän olla se keskus ja särmiö, jonka läpi he elämää
heijastelevat; yleisien totuuksien lausumisesta he pyrkivät yhä yksilöisempien
totuuksien ja elämänarvojen tunnustamiseen. — Mieskirjailijain
rinnalle on kohonnut äkkiä lukuisa joukko myös nuoria naiskirjailijoita,
ikäänkuin näkyvänä merkkinä suomenkielisen naissivistyksen
nopeasta ja elinvoimaisesta noususta.
Koetamme seuraavassa luoda edes pikaisen ja ylimalkaisen
katsauksen niihin »kirjaviin kuviin», joita nykypäiväinen
kaunokirjallisuutemme niin runsaasti tarjoo. Ja kuten jo johdannossa
mainitsimme, emme tämän nuorimman kirjailijapolven suhteen
yritäkään mitään lähempää selvittelyä ja arviointia tai yleispätevää
ryhmittelyä, sillä sellainen olisi mielestämme vielä aivan ennenaikaista.
Naiskirjailijoita.
Theodolinda Hahnssonin ja Minna Canthin jälkiä on sekä
idealisteina että realisteina astunut joukko nuorempia naisvoimia, joista
useilla on samoin vahva siveellinen, uskonnollinen tai
yhteiskunnallinen tendenssi selvänä tunnusmerkkinään. Nykyisten
naiskirjaili-jaimme toistaiseksi huomattavin edustaja on hyvin tunnettu
salanimi
Maila Talvio, oikealta nimeltä professorinrouva Maila
Mikkola, syntyisin Winter (syntynyt kirkkoherran tyttärenä
Hartolassa 17 p. lokak. 1871, käynyt Helsingin suomalaisen tyttökoulun
ja jatko-opiston, v:sta 1893 naimisissa prof. J. J. Mikkolan kanssa).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
