Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.170
puksi on Maila Talvio lennokkaissa, tulta ja intoa salamoivissa
puheissaan (kootut julkaisuihin Puheita 1908 ja Kirjava keto 1911)
lausunut rohkeita ja sytyttäviä sanoja kaikkien kauniiden
pyrintöjen, varsinkin »maahengen» herätyksen, työn, kodin, kotipellon sekä
oman suomalaisen kansallisuuden ja kielen puolesta.
Ilmeinen tendenssikirjailijatar on myös Maila Talvion kanssa
yhfaikaa alkanut Hilja 11 a ah t i, nykyään tohtorinrouva Hilja
Krohn, aikaisemmin mainitun Theodolinda Hahnssonin tytär
(syntynyt Hämeenlinnassa 11 p. syysk. 1874, filos. kand. 1902, v:sta
1906 naimisissa tohtori Ilmari Krohnin kanssa; otti 1902 nimen
Haahti). Hän edustaa tavallaan uusromanttiseen virtaukseen
vanhasta romantiikasta periytynyttä uskonnollis-mystillistä piirrettä,
jopa aivan askeettiseen yksipuolisuuteen saakka. Alotettuaan
runomuodolla hän on myöhemminkin yhtä notkeasti, joskin ilman
erikoisia personallisia tyylipiirteitä, sujutellut sekä runoa että
suorasanaista. Hänen runoissaan ja runokokoelmissaan (Oraita 1895,
Tuomenterttuja 1899, Kaksi kotimaata 1903, Vanhaa ja uutta 1908)
vallitsee perin harras, ihanteellinen, isänmaallinen ja varsinkin
uskonnollinen mieliala, joka on kaukana kaikesta arkioloisesta
realismista ja tapailee usein vain taivaallisen Siionin sinikunnaita,
keruu-bien kuoroja ja Kristuksen morsiutta. On joukossa sentään
(varsinkin »Tuom^ntertuissa») useita sangen tuoreita ja raikkaita
»luon-nonlauluja» sekä vakavia ja asiallisia elämänkuvia.
Sama serafiimisen ihanteellinen ja uskonnollinen yleissävy
leimaa myös hänen suorasanaisia kertomuksiaan, jotka, kuten
aikaisemmin hänen äitinsä samanhenkiset teelmät, kuuluvat lähinnä
nuorisokirjallisuuden piiriin. Tendenssi on niissä vielä ilmeisempää
kuin hänen runoissaan. Kukin kertomus on kätevästi sommiteltu
jonkun uskonnollisen pohja-aatteen varaan, joka niissä erityisten
lemrnenseikkojen, kolhausten ja ristiriitojen kautta viedään lopulta
voittoon. Niinpä Haahden ensimäiren laajempi kertomus, 2-osainen
romaanintapainen Helvi (1900), kuvailee sivistyneen helsinkiläisen
nuorison keskuudessa tapahtuvaa hengellistä heräystä ja suosittelee
heille pakanalähetystä. Israelin tyttäret (1903) taas puhuu
juutalaisten kääntymisen ja juutalaislähetyksen puolesta, ja Kesätoverit (1905)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
