Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.172
rattain helposti, joskin samalla totutun ylimalkaisesti ja
personatto-masti; varsinkin hänen monet isänmaallisaiheiset runonsa ovat
sepitetyt tuohon perin tuttuun, koru- ja korskeasanaiseen
juhlaruno-tyyliin. Mendelinin runoissa soi joskus voimakas intomieli,
useimmin sentään tyyni, hempeä ja vieno hartaus; syvempi runollinen
voima ja omaperäisyyden sytyttävä teho on niissä samoinkuin
Haah-denkin laulelmissa verrattain harvinainen ilmiö. — Oman runoilun
ohella nti Mendelin on Suomalaiselle teatterille melko taitavasti
suomennellut useita runomittaisia näytelmiä (esim. »Vasantasena»).
Aatteelliselta tendenssiltään ovat Hilja Haahden kertomuksille
jossakin määrin sukua ne sujuvasti ja koruttomasti kirjoitetut
kertomukset ja kertomuskokoelmat, joita salanimi Marja
Salmela (oikeastaan neiti Maria Stenroth, synt. Helsingissä 25 p. syysk.
1875, viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Laukaassa, missä isä
oli kirkkoherrana; harras raittius- ja siveysasian ajaja) on — U.
Suomettaressa olleita aikaisempia kynäelmiä lukuunottamatta — v:sta
1902 julkaissut jo puolisen tusinaa. Salmelankin kirjoissa vallitsee
perin vakava-aatteinen, ihanteellinen ja siveellisesti velvoittava
elämänkäsitys, mutta niiden tendenssi ei ole niin jyrkkä kuin Haahden.
Päinvastoin koettaa Salmela useimmiten huolellisesti hoitaa myös
luonteenkuvausta ja kertomuksen yleistä kulkua, antaen
elämänkatsomuksensa kohota näkyviin etupäässä henkilöiden
kokemuksista ja mielialoista. Tosin tämä ei läheskään aina tapahdu täysin
vapaasti ja luontevasti, vaan tuntuu kertomuksen rakenteessa
joskus liiankin selvästi harkitseva asettelu, joka tekee varsinkin hänen
suuremmat kertomuksensa ja romaaninsa kokoonpanoltaan hieman
väkinäisiksi ja hajanaisiksi. Nähtävästi nti Salmela on saanut
aatteellisia herätteitä norjalaisilta (Björnson ja Lie) ja tanskalaisilta
(Blicher-Clausen) kirjailijoilta, ja ikäänkuin vastalahjaksi hän
mielellään sijoittaa osan kertomustensa toimintaa Norjaan tai ainakin
norjalaisen miehen yhteyteen. Etusijassa hän kuvailee naissydämen
sisäisiä taisteluja, tilintekoja ja ymmärtämyksen etsintää luonteen,
elämän ja velvollisuuksien ristiriidoissa, johtaen henkilönsä
»taistojen teitä» kirkkaampaan, syvällisempään ja siveellisesti
velvoittavampaan elämänymmärrykseen, joka sovinnollisena ja anteeksi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
