Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.190
vieläpä kansanomaisen »rekilaulun» ilmaisukeinoja ja luonnesävyä
tahallisesti tapaileva. Niiden luonteenomaisimpana sisällyksenä on
»itkuisen elämän», hylätyn ja vastineettoman lemmen ja omien
salaisten erhetysten sairaalloinen vaikerrus ja »kaikerrus». Harvoin
niistä soi reippaampi ja iloisempi sävel ja silloinkin ikäänkuin uhalla
ja keinotekoisesti. Itse luonnossakin hän näkee etupäässä vain
synkkiä ja syksyisiä ilmiöitä, jotka ovat omiaan säestämään hänen ankeita
mielialojaan. Ja tähän tarkoitukseen hänen kolkon
suomussalmelaisen kotiseutunsa karu ja jylhä luonto, jota Kianto on sangen
antaumuksellisesti kuvaillut sekä runossa että varsinkin suorasanaisesti,
onkin ollut erittäin sopivana taustana. — Personallisin, syvin,
kipein ja rehellisin on Kiannon tuntemus »Margareetan» pienessä
lem-menrunojen ja itsetunnustusten sikermässä, jossa runojen
muodollinenkin asu on tavallista huolitellumpi. Yleisempää ja yhteisempää
laatua on se sensijaan hänen isänmaallisissa runoelmissaan, joissa
»routavuosien» apeat mielialat on puettu usein aivan
kansanlaulun-omaisiksi sanoiksi ja säkeiksi (esim. Ne tahtovat, Te piirtäkää lehdille
historian, Laulajan tervehdys, Suomenkielen riemulaulu). Niitä
sisältää yllämainittu kokoelma »Lauluja ja runoelmia», jonka runoja
tapaamme uudelleen painettuina ja myöhemmillä teelmillä lisättyinä
vihkosessa Isänmaallisia runoelmia (1906). 1
Merkittävimmät tähänastiset saavutuksensa on Kianto kuitenkin
hionut suorasanaisten kertomusten ja »lastujen» alalla. Niissä myös
hänen rikas ja tuores kainuulainen kielensä luistaa paljoa
taipui-sammin kuin hänen runoissaan, joskin monesti taiteellista huolittelua
ja viimeistelyä halveksien. Tosin joukossa on useita verrattain
kepeitä teelmiä, kuten tuo perin subjektiivinen matkatunnelmien
päiväkirja Kiannan rannoilta Kaspian poikki (1902), samantapainen
Auskultantin päiväkirja (1907, salanimellä Antero Avomieli), kirjavat
lastukokoelmat Nuoren miehen kädestä (1904), Pikku syntejä (1908) ja
Orjantappuroita (1911) sekä Kiannon Venäjä-muistoista
kokoonkyhätyt perin sentimentaaliset lemmen ja haaveilujen tarinat Nir-
1 Muistaaksemme on Kianto painattanut Amerikassakin pienen
vihkosen runojaan Nuoria lauluja (1902) — nähtävästi sellaisia, jotka eivät
ole käyneet kaupaksi Suomessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
