Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.197
tiaana 1906 julkaisi kypsyneen ja muotovalmiin esikoiskokoelmansa
Runoja. 1 Sitä seurasi 1908 kokoelma Valkeat kaupungit sekä
äskettäin (1912) keväisiä Pariisin havaintoja, tunnelmia ja vaikutelmia
runollisen herkästi ja antaumuksellisesti pikakuvaileva proosateos
Kevätilta Quartier Latinassa. Lisäksi on Koskenniemi julkaissut
kirjoituksia kirjallisuudesta ja taiteesta ja suomentanut
Grillparze-rin kauniit runonäytelmät »Meren ja lemmen aallot» ja »Sappho» sekä
muutamia suorasanaisia teoksia.
Koskenniemi on Mannisen tapainen yksinäinen runoilijaerakko
ja mietteliäs elämänkatselija, joka kamaristaan uneksivana,
alakuloisena, tyynenä ja alistuneena tuijottaa elämään, kuolemaan, kaiken
katoavaisuuteen, kohtaloon ja iäisyyteen. Hänen elämäntuntonsa
ovat vielä hillitympiä, viileämpiä, pohjalaisesti karumpia ja
yksi-värisempiä kuin Mannisen, saman raskaan ja kiinteän
perustunnelman — ihmisen, elämän ja kohtalon ankaran toisiinsa suhtautumisen
— alituista toistelua. Mannisen tavoin hänkin, valitsemalla
runojensa aineksia ja kuvia todellisuudesta, antaa niille syvällisen ja
laajakantoisen symboolisen merkityksen. Hänen keskusaiheensa
on yö, tuo kuolonrauhan, kadon, äärettömyyden ja iäisyyden suuri
ja salaperäinen vertauskuva, jossa »yhtyy iankaikkisuus ja aika» ja
johon »korkein totuus kätkettynä on». Öiset kadut ja katulyhdyt
sekä erityisesti öiset vaiteliaat katot ovat syksyn, äänettömien
lakeuksien ja uinuvien lumikenttien ohella Koskenniemelle kuoleman
ja kohtalon viileitä vertauskuvia, joita hän toistelee milt’ei
harmaaseen yksitoikkoisuuteen ja totunnaisuuteen saakka, valaen niihin toki
selkeän ja objektiivisen näkemyksensä suuren ja avarruttavan
hartauden (vrt. esim. runoja Yksin, Jo sammuu valot yöhön lähestyvään,
Öinen katu, Yli vaikenevain lcattoin, Fiat nox, Lakeus-sarja,
Nukkuvat kentät, Kuutamo y. m.).
Nämä tummat ja raskaat elämäntunnot, joissa kyllä tuntuu
pieniä kaikuja luetuista ulkomaisista runoilijoista, on Koskenniemi
1 Tämän kokoelman saksansi seur. vuonna (»Gedichte von W. A.
Koskenniemi») am3rikkalainsn professori ja kirjallisuudentutkija Johann Jakob
Meyer, joka on myös laatinut ja useilla käännösnäytteillä varustanut
verrattain lavean saksankielisen esityksen suomenkielisestä kirjallisuudesta
nimellä Vom Land der tausend Seeen (»Tuhanten järvien maasta», 1910).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
