Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.210
ooppera tekstejä (Aino, Elinan surma). Vieläpä hän on esiintynyt
ahkerana säveltäjänäkin (esim. Kiven »Lea»), puhumattakaan
hänen runsaasta käännöstyöstään, joka käsittää kymmenittäin
näytelmiä, romaaneja (esim. »Monte-Criston kreivi», »Salambo», Arsène
Lupin-romaaneja) y. m.
Wilkunan vastakohta, romanttisen suunnan edustaja, on
äskettäin esiintynyt kirjailijanimi Lauri S a u r a m o, joka vahvasti
ihannoiviin, paikoin milt’ei mauttomuuteen saakka vuolas- ja
teen-näistyylisiin historiallisiin kertomuksiinsa (Isä Johannes, Pyhä hymy,
Luostarin metsästäjä) on aiheiksi ottanut rakkaustarinoita ja
»kangas-tuskuvia» Suomen katolisesta keskiajasta ja uskonpuhdistuksen ajan
aamuhämärästä — siis samoilta ajoilta, jopa samantapaisesta
ympäristöstäkin (luostarista) kuin Wilkuna.
Jalmari Hahlin sukuinen viileähkö, ihanteellinen ja
kauneudelli-nen kirjailijailmiö on taidemaalari Kaarlo A tr a (Enqvist-Atra;
synt. 18 p. kesäk. 1879 Lempäälässä, opiskellut maalaustaidetta
Pariisissa ja Italiassa), joka kertomuksiinsa Valhetta (1906) ja Laura
(1908) sekä näytelmäänsä Musta siipi (1909) on ottanut aiheita
— rakkauden ja verenvedon ristiriitoja — meikäläisestä
taiteilijamaailmasta. Vanhan herraskartanon salaperäistä perhetarinaa, jossa
isän sääty-ylväs kunniakäsite ja tyttären ala-arvoinen rakkaus ovat
päätekijöitä, selvittelee näytelmä Kunnian vuoksi (1910). Ätran
päähenkilöt ovat poikkeusluonteisia naisia, ja tuntuukin hän
onnistuvan melkoista paremmin naisten kuin miesten kuvaajana. Hänen
novellinsa ovat sirotyylisiä, kalpeahkoja ja tuntehikkaita
»taiteilija-novelleja», hänen näytelmänsä hieman pitkäveteisiä, novellimaisia
ja maalauksellisia keskusteludraamoja, joilta vielä toistaiseksi
puuttuu korkeampi taiteellisuuden ja alkuperäisyyden teho.
Ätran vastakohta, kuohuvatunteisen, vuolassanaisen ja
lyyrilli-sesti hersyvän esitysmuodon viljelijä on nuori kirjailija U. W.
Walakorpi (oikeastaan Urho Viljo Haapanen, synt. 1886
Alavudella, käynyt lyseota Tampereella, toiminut sanomalehti- ja
kynä-miehenä), johon Selma Lagerlöfin ohella varsinkin norjalainen
autodidakti Knut Hamsun näyttää enimmän vaikuttaneen. Walakorpi
on v:sta 1905 alkaen ollut tavattoman tuottelias ja julkaissut jo pit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
