Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erialaista kirjallisuutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.218
tysoloja, dosentti Gunnar Suolahti (alkujaan Palander, synt.
1876, »Aika»-lehden päätoimittaja) j. n. e. Kun monet kaupungit
ovat tahtoneet saada vaiheensa ikuistetuiksi, on viime vuosina
syntynyt useita laveita kaupunkien historioita. Sellaisia on kirjoittanut
varsinkin valtioarkiston virkamies toht. J. W. Ruuth (synt. 1854;
Porin ja IViipurin historiat). Monet nuoremmat tutkijat ovat J. R.
Danielson-Kalmarin jäljissä selvitelleet Suomen historian 1800-luvun
alkupuolta, Suomen Venäjän valtakuntaan yhdistämisen tärkeitä
aikoja (esim. U. Suomettaren nykyinen päätoimittaja toht. E.
Nevanlinna, Histor. Aikakauskirjan nyk. päätoimittaja prof.
U. L. Lehtonen, dosentti K. V. Rauhala y. m.). Näihin ja
muihin lukuisiin erikoistutkimuksiin ei ole tässä syytä lähemmin
puuttua. — Suomen merkillisen herännäisyysliikkeen historiaa on
laveaksi suunnitellussa teoksessa Suomen herännäisyyden historia
valaissut lehtori Maunu R o s e n d a l (synt. 1848), ja Suomen
kirkon kokonaisvaiheet on kookkaassa julkaisussa Suomen kirkko (1903;
aikaisemmin jo lyhyemmässä muodossa) kuvannut etevänä
saarna-ja raittiusmiehenä tunnettu pastori El i s Rergroth (s. 1854, k.
1906). Suomen kirkon ja papiston uudempaa historiaa valaisee myös
piispa O. /. Collianderin (synt. 1848) laatima lavea tietokirja
Suomen kirkon Paimenmuisto 19. vuosisadalla, mainitaksemme tässä
vain huomattavimpia ja yleismerkityksellisimpiä alkuperäisiä
teoksia Suomen kirkkohistorian alalta. — Runsassisällyksinen ja tarkka
sukuhistoriallinen teos on lehtori K. A. Bergholmin (synt. 1841)
kokooma Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja (vanhoja tunnettuja
sivistyssukuja). — Historiaan läheisesti liittyvän Suomen
muinais-ja kansatieteen alalla on J. R. Aspelinin jäljissä esiytynyt
useita nuorempia suomenkielisiä tutkijoita ja kynäilijöitä, kuten
O. Hj. A p p el g r e n-K i v aio, Theodor Schvvindt, A. O.
Heikel, U. T. Sirelius (lavea teos Suomalaisten kalastus),
Julius A Hio y. m.
Suomalaisen ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen alalla on
Castrénin, Ahlqvistin ja Genetzin avaamaa latua samoin kulkenut
useita uutteria ja eteviä työmiehiä. Professori Emil Nestor
Setälä (synt. Kokemäellä 1864, fil. lis. 1887, Suomen kielen ja
kirjallisuuden professori v:sta 1893, Valvojan vastaava toimittaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
