Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erialaista kirjallisuutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.219
1897—1910 j. n. e.) on, liittyen n. s. junggrammatiseen
kielentutkimuksen suuntaan, kirjoittanut useita alallaan uudistavia Suomen
kielioppeja ja ansiokkaita suomen ja sen sukukielten, varsinkin n. s.
yhteissuomen, historiallisia ja kielellisiä selvittelyjä (esim.
toistaiseksi keskeneräisen, laveaksi suunnitellun Yhteissuomalaisen
äännehistorian, Yhteissuomalaisten klusiilien historian, Lisiä
suomalais-ugri-laisen kielentutkimuksen historiaan y. m.). Yhdessä prof. Kaarle
Krohnin kanssa Setälä v. 1901 perusti saksankielisen aikakauskirjan
Finnisch-ugrische Forschungen, joka sisältää paljon arvokkaita
erikoistutkimuksia suomalais-ugrilaisen tieteen alalta. Setälä on myös
pannut alkuun vanhimpain suomenkielisten kirjateosten kriitillisen
uudelleen julkaisemisen tutkimuksen tarpeiksi nimellä Suomen
kielen muistomerkkejä sekä uuden, mahdollisimman täydellisen
suomenkielen sanakirjan laajaperäiset valmistavat puuhat. — Professorit
Heikki Paasonen (synt. Mikkelissä 1865) ja Y r j ö W i c
h-m a n n (synt. Limingassa 1868) ovat tutkineet etupäässä
Itä-Venäjällä asuvien suomensukuisten kansain kieliä; Paasonen on sen lisäksi
ollut osallisena suuren Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (n. s.
Hahnsson-Kallio-Paasonen-Cannelinin sanakirjan) teossa. Dosentti
Heikki Ojansuu (synt.Tyrväällä 1873, useita vuosia Virittäjän
päätoimittaja) on perusteellisesti selvitellyt varsinkin Suomen
lounaismurteita (Suomen lounaismurteiden äännehistoria) ja
Agricolan kieltä (Mikael Agricolan kielestä), monia muita tällä alalla
työskenteleviä nuorempia tutkijoita mainitsematta. Useat
kielen-tutkijaimme tieteellisistä julkaisuista ovat yleistieteellisen
tarkoituksensa vuoksi saksankielisiä. Heidän edustamansa suomalainen ja
suomalais-ugrilainen kielitiede liittyy tärkeänä ja valaisevana osana
yleiseen kielitieteeseen.
Samoin suomalaisen kansanrunouden tutkimus, jonka
Julius Krohn vertailevalla maantieteellis-historiallisella
tutkimustavallaan niin etevästi ja itsenäisesti perusti, kohottaen sen
tärkeäksi kansallisen tieteen haaraksi, on huomattavasti edistänyt
muunkin maailman samantapaista tutkimustyötä. Julius Krohnin
jälkeen on, kuten jo edellisessä osassa oli puhe (ks. siv. 70—71 ja
220), hänen poikansa prof. Kaarle Krohn (synt. Helsingissä
1863) ollut tämän kansallisen, kotoisista aineksista ylen rikkaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
