Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
tettiin yli viisinkertaisesti. Tätä esimerkkiä alettiin pian
seurata muillakin tiloilla.
Suomen talonpoika ei ole ollut kärkäs nousemaan
esivaltaa ja olemassaolevaa järjestystä vastaan. Mutta kun
sorto kävi sietämättömäksi, loppui talonpoikain
kärsivällisyys- Vuosisadan vaihteessa mainitaan olleen 28
talon-poikaismeteliä. Usein täytyi ne sotaväen avulla taltuttaa.
Päivätöitä suoritettiin usein pistimien pakottamina. Moni
talonpoika joutui Siperiaan tai vankilaan, vielä useampia
heistä piestiin ja kidutettiin. Surkean kuuluisiksi tulivat
ne pieksäjäiset ja hävitykset, jotka Valkjärven Veikkolassa
pantiin toimeen kauppias Blandovin ollessa sen omistajana.
J. M. Salenius Valkjärven pitäjän historiassaan kertoo siitä:
»Hän [Blandov] ryösti kasvut pelloilta ja närtteistä; jos
hänen [talonpojan] hevonen eli lehmä meni hovin maille,
ajoi hän sen hoviin ja piti omanaan. Lampaat ja siat sekä
muut pienemmät eläimet ampui hän, mistä vaan tapasi.
Maaherra piti Blandovin puolta; tänne lähetettiin sotaväkeä;
miehet kutsuttiin hoviin kontrahtia [verosopimusta] tekemään.
Ei kukaan mennyt, vaikka kyllä koetettiin sekä leppeillä*
keinoin että kovilla sanoilla. Sitten annettiin miettimisaikaa.
Sotamiehet ja hovin taarastit [työnjohtajat] kävivät sillä aikaa
ryöstämässä ihmisten ruisaumoja ja kauranärtteitä ja saivat
tappaa sikoja, lampaita j. n. e. Raja-aidasta ei ollut puhetta:
herra tahtoi hävittää peltojen aidatkin. Joku aika vieri
niinikään edelleen. Blandov laitatti hyvät letit [ruoskat] ja
varusti konttorin porstuan siltaan rautarenkaat neljälle
haaralle; sitten kutsuttiin pari, kolme kyläkuntaa kerrassaan
puumerkkiä panemaan. Kun eivät siihen taipuneet, pantiin
toinen mies toisensa perään renkaisiin ja sitten hakattiin
letti-löillä, yhä vaan matkien: ’Panetkos puumerkkiä?’ Siten sai
koko läänin [lahjoitusmaa-alueen] isännät hyvän kurituksen.»
Muunkin Suomen asukkailla oli ollut kärsimyksensä
ja vaikeutensa: monet sodat, katovuodet, kansallisen
sivistyksen puute y. m. Mutta ne olivat vähäiset verrattuna
siihen kurjuuteen, missä Karjalan väestö eli. Siltä puuttui
alkeellisimmatkin ihmisoikeudet. Venäjälläkin se
tunnustettiin. Itse keisari Aleksanteri I:n mainitaan
lausuneen: »Heidän [Karjalan talonpoikain] kohtalonsa on
omiaan peloittamaan muun Suomen asukkaita.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
