Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39
Speranski, kyläpapin poika, jonka Aleksanteri
yksityissihteeristään kohotti valtiosihteeriksi aikoen yhteistoimin
hänen kanssaan luoda Venäjälle vapaamielisen
hallitusmuodon. Mutta tsaarivaltakunnan alkeellisissa oloissa
sitä ei voitu tehdä kädenkäänteessä. Muutamaa
vuosikymmentä aikaisemmin Katariina II oli sitä yrittänyt
onnistumatta. Mutta joskin Venäjällä toistaiseksi oli mahdotonta
uudenaikainen perustuslaillinen hallitustapa, saattoi sillä
kokeilla valtakunnan rajamaissa: Suomessa,
Itämerenmaa-kunnissa ja Puolassa. Samoin kuin Napoleon itärajansa
tahtoi Aleksanteri länsirajansa turvata joukolla
vasallivaltioita, joissa voitaisiin toteuttaa valistusfilosofien oppeja
perustuslaillisesta hallitustavasta. Siksi ei ollut viisasta
Suomen hallintoa, venäläistyttää, vaan pikemmin ottaa
siitä oppia. Mitkä edut Suomen hallintojärjestelmällä
Venäjään verrattuna oli, sen on Aleksanteri selvään
tajunnut ja nimenomaan sanonut. Kun Kustaa Mauri Armfelt
toukokuussa 1811 keskustelussa hallitsijan kanssa sanoi
ymmärtävänsä, että ne monet muodollisuudet, jotka
hallituksen Suomessa oli otettava huomioon ja jotka olivat
Venäjällä kokonaan tuntemattomat, saattavat häiritä keisaria,
oli Aleksanteri vastannut: »Rakas herra paroni, minä
vannon teille, että nuo muodot ovat minulle paljon enemmän
mieleen kuin tämä rajaton valta, jolla ei ole muuta perustusta
kuin minun tahtoni ja joka olettaa hallitsijassa
täydellisyyttä, jota valitettavasti ei ole kenessäkään ihmisessä.
Suomessa minä en voi muulla ehdolla erehtyä kuin että
suoraan sitä tahdon: siellä ovat kaikki tiedot minulle
tarjona. Venäjällä on minulla ympärilläni vain epävarmuutta,
melkein aina tapoja, jotka ovat astuneet lain sijaan.»
Laajoissa jälkeensä jättämissä mietelmissä ja suunnitelmissa
Speranski vielä selvemmin ja yksityiskohtaisemmin on
lausunut käsityksensä siitä, mikä merkitys Suomella saattoi
olla Venäjän uudestiluomisessa.
Meidän vähäisestä ja köyhästä maastamme tahdottiin
tehdä mallimaa suuren itäisen naapurimme olojen
kehittämiselle. Valitettavasti tämä keisari Aleksanterin ja Speranskin
Suomen-politiikka jäi heidän nuoruuden unelmakseen.
Speranskin oli epäsuosioon joutuneena lähdettävä maanpakoon,
ja keisari itse joutui taantumusmiesten johdettavaksi. Heidäu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
