Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
suunnitelmaansa Suomesta tai muusta perustuslaillisesta
maasta mallimaana ei tavata sitten enää Venäjän historiassa
eikä sitä tavata aikaisemminkaan. Suotuisimmalla hetkellä
näyttää Suomi siis joutuneen Venäjän yhteyteen.
Suomen sisäinen itsenäisyys oli tulos keisari
Aleksanterin persoonallisesta katsomustavasta. Mutta niin
ratkaisevalla tavalla kuin tämä vaikuttikin asiain kulkuun, ei
ole unohdettava, että Suomen kansa omalla menettelyllään
ja esiintymisellään ilmeisesti vaikutti uuden kohtalonsa
luomiseen. Olemme jo maininneet, miten ajatustapa Pietarissa
muuttui, kun Suomen armeija Pohjanmaalla oli noussut
urhoolliseen vastarintaan. Vaikka tämä armeija ei lopullista
voittoa saavuttanutkaan, se arvaamattomalla tavalla vaikutti
isänmaansa kohtaloon. Asiain kehitykseen tämän lisäksi
vaikutti se arvokkuus ja suoruus, millä ensin Suomen
lähetystö Pietarissa ja sitten Porvoon valtiopäivät suorittivat
arkaluontoisen tehtävänsä. Suuret ansiot uuden asemamme
luomisessa oli myöskin valtiomiehillämme:
Sprengtporte-nilla, Armfeltilla y. m.
Kaiken edellisen lisäksi saattoi maamme uuden aseman
muodostumiseen jotakin vaikuttaa se yleinen epävarmuuden
tila, mikä maanosassamme näihin aikoihin vallitsi. Keisari
Aleksanteri näyttää aavistaneen, ettei liitto Napoleonin
kanssa ollut luotettava, vaikka hän sen velvoittamana
oli hyökännyt Ruotsin valtakunnan kimppuun. Turkin
kanssa aikaisemmin aloitettu sota jatkui vielä Aleksanterin
suureksi mielipahaksi ja huoleksi. Edessä häämöttävä
suuri kamppailu Napoleonin kanssa pakotti hänet kaikin
tavoin turvaamaan ja varmentamaan asemaansa. Miten
kävisikään, jos Napoleonin hyökätessä Ruotsi yhtyisi Venäjän
vastustajiin ja saisi Suomesta tehokasta apua! Oli tärkeää
saada Suomi tyytymään asemaansa.
Kauan ei tarvittu odottaa varmoja enteitä Napoleonin
aikomuksista. V:n 1812 alussa hän ryhtyi marssittamaan
joukkojaan Venäjän rajoja kohti. Kiireesti solmi
Aleksanteri rauhan Turkin kanssa. Mutta asema äskeisen vihollisen,
Ruotsin, taholta oli myöskin turvattava.
Ruotsissa oli Kustaa IV Aadolf kukistettu maaliskuussa
1809. Kuninkaaksi valittiin hänen setänsä Kaarle XIII,
mutta kun tämä oli lapseton, valittiin kruununperilliseksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
