Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
tieteen lisensiaatiksi
julkaistuaan
ruotsinkielisen väitöskirjan
»Suomalaisten
pa-rannustaidosta loitsimisen avulla» —
sekin siis
kansanrunouden alalta.
Vielä samana vuonna
hänet nimitettiin
piirilääkäriksi Kajaaniin.
Jo sitä ennen
Lönnrot oli tehnyt
pitkän
runonkeräys-matkan Itä-Suomeen. Sieltä
saamiaan runoja hän
rupesi julkaisemaan
»Kantele»-nimisinä
vihkosina. Hanke
tuotti Lönnrotille
tappiota. Ystävät
moittivat häntäsiitä,
että hän kulutti
varojansa ja aikaansa turhaan. »Toisinansa olen itsekkin
miettinyt luopua työstä, josta ei ole muuta kuin vaiva ja
kulutus», Lönnrot lausui moitteiden johdosta, jatkaen, »mutta
vaikea on luopua luonnostansa ja luovuttuakin palajamme
usein, mihen luonto vaatii». Hän siis päätti työtänsä
jatkaa rahallisen tappion uhallakin.
Joukko suomalaisuuden ystäviä ryhtyi hankkeeseen,
joka pelasti hänet suuremmista taloudellisista uhrauksista.
Eräs nuori mies keksi keinon Lönnrotin auttamiseksi:
oli yhteisvoimin ryhdyttävä yhteistyöhön, oli perustettava
erityinen seura suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi.
Näin lausuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran syntysanat. Aatteen keksijä oli innokas suomalaisuuden
harrastaja, lääkäri Martti Juhana Lindfors. Seuran
perustava kokous pidettiin helmik. 16 p. 1831 yliopiston
Elias Lönnrot nuorena.
J. E. Lindhin öljymaalaus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
