Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
66
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustava kokous helmik. 16 p:nä
1831 lehtori K. N. Keckmanin kodissa Helsingissä. Pöydän ympärillä
istumassa takaa vasemmalta lukien: Imm. Ilmoni, Elias Lönnrot,
K. H. Ståhlberg, Gabr. Rein, J. J. Nordström, K. N. Keckman,
J. Fr. Ticklén, N. A. Gyldén ja J. A. Gadolin, seisomassa
vasemmalta: A. G. Lindfors, B. O. Lille ja M. J. Lindfors.
suomenkielen lehtorin Kaarle Niklas Keckmanin
luona. Elias Lönnrot toimi kokouksen pöytäkirjurina.
Seuran toimintaohjelmaan kuului: 1) Suomen
menneisyyttä koskevien tietojen keräileminen, 2) Suomen historiaa,
kieltä ja kirjallisuutta koskevain tutkimusten edistäminen
sekä 3) arvokkaan suomenkielisen kirjallisuuden
aikaansaaminen ja tukeminen.
Suurisuuntainen ja laaja oli se tehtävä, jonka
seuran perustajat ottivat suorittaakseen. Siinä he kuitenkin
onnistuivat paremmin kuin tuskin kukaan heistä lienee
voinut aavistaa. Seura muodostui pitkiksi ajoiksi
suomalaiskansallisen sivistystyön keskukseksi. Kansanrunojen ja
-satujen, sananlaskujen ja taikojen kokoaminen muodostui
jo alusta alkaen sen erikoisalaksi. Sen toisena
pääharrastuk-sena oli suomenkielen tutkimus. Jo toimintansa alussa se
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
