Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
76
mampaan toimeen:
koulun rehtorin virkaan
Kuopiossa,
V. 1840 vietettiin
Helsingissä yliopiston
200-vuotista
riemujuhlaa, joka läsnäolijoihin
jätti erittäin
kohottavan ja isänmaallista
mieltä herättävän
muiston, Snellman, joka
silloin oleskeli Ruotsissa,
ei ollut juhlan viettoon
ollenkaan tyytyväinen.
Ystävälleen Fredrik
Cygnaeukselle hän
kirjoitti niistä: »Teidän
juhlanne ovat tanssia
hautajaisissa. Mitä maa
siitä tietää? ... Kuinka
luulet, että Suomen
talonpoika on
ymmärtävä teidän juhlaanne? Mitä tietää hän yliopistosta?
Sanalla sanoen, teidän juhlimisestanne ei kansa tiedä
enemmän kuin taivaan linnut siitä tietävät . Suomen kansakunta
on siis laskettu hautaansa. Sinä näet jo suomalaisen kasvoista
ja kuulet hänen lauluistaan, että hän tietää lakanneensa
elämästä Suomi ei voi saada mitään väkivallalla aikaan;
sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.»
Aivan niin henkisesti kuollut Suomen talonpoika ei ollut
siihenkään aikaan, kuin Snellman katkeraa tyytymättömyyttä
oleviin oloihin ilmaistessaan väittää. Mutta totta oli, että
isänmaalliset juhlat jäivät rahvaalle käsittämättömiksi.
Henkisen ilmiön arvo tosin ei riipu siitä, ettei sivistyksestä
osattomaksi jäänyt sen merkitystä ymmärrä. Mutta silloisissa
oloissa oli kieltämätön epäkohta, että sivistyneistö eli niin
täydellisesti eristettynä kansasta.
Tämän epäkohdan kimppuun Snellman hyökkäsi vielä
iskevämmin sanoin ja selvemmin ohjelmin, kuin edellä
mainitussa kirjeessään ruotsinkielellä toimittamassaan Saima-
J. V. Snellman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
