Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
77
Helsingin yliopisto ja sen kirjasto 1840-luvun alkupuolella.
lehdessä, jota hän Kuopiossa alkoi julkaista v. 1844. *Siinä
hän vaati ruotsinkielisen sivistyneistön liittymistä
suomenkieliseen kansaan omaksumalla sen kielen. Siten häviäisi
juopa kansan ja sivistyneistön väliltä. Suomea oli alettava
käyttää oppikielenä kouluissa ja virkakielenä virastoissa.
Mutta ennen kaikkea sitä oli ruvettava käyttämään
kirjallisuudessa. Samoin kuin yksityisen henkilön sivistyksen,
ansaitakseen sen nimen, tulee olla itsenäisesti käsitetyn,
samoin ei kansakunnan sivistys saa olla ulkomaalaisilta saatu
laina, vaan tulee sillä olla kansallishengestä riippuva
ominainen muoto. Siihen kuuluu, että se käyttää kansan omaa
kieltä, sillä kieli tuo ilmi sen ajatustavan sekä aineellisista
että henkisistäkin asioista. Mutta sivistynyt
yhteiskuntaluokka on Suomessa kielensä vuoksi vieras kansansa suurelle
enemmistölle, minkä vuoksi sen sivistykselläkään ei ole
kansallista pohjaa. Sen kirjallinen sivistys on vain laina,
pintapuolinen, mehuton ja ytimetön läksy, kykenemätön saamaan
aikaan mitään kelvollista ja herättämään todellista halua
tietoon ja sen tuotteisiin.
Kertoessaan v. 1845, kuinka suurta huomiota suomalainen
kansanrunous on ulkomailla herättänyt, Saima sanoo: »Nuoret
miehet, jokainen käyttämänne ruotsalainen sana on tästä
lähtien verraten hukkaanmennyttä Suomen kirjallisuudelta,
suomalaisen nimen kunnialta ja teidän omaltanne. Ainoastaan
äidinkieli antaa teidän kirjoituksillenne ja teidän nimellenne
paikan maailmassa.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
