Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
79
kielellisistä oikeuksista ei tiennyt mitään, eikä
tahtonutkaan tietää.
Kun Snellman tällaisten käsitysten vallitessa rohkeni
puhua suomenkielen oikeuksista, oli se enemmän kuin
uskallettua. Moni hänen parhaista ystävistäänkin pudisti päätään.
Mutta paljon oli niitäkin, jotka suuresti ihastuneina lukivat
Saimaa. Lehti sai pian suuremman levikin kuin moni
vanhemmista ruotsinkielisistä lehdistä. Sen ajatukset valtasivat
erittäinkin nuorison mielet. Moni ylioppilas ja vanhempikin
sivistyneistöön kuuluva läksi kesäksi maalle suomenkieltä
oppimaan. Pukeutuipa jokunen sarkatakkiin ja pieksuihin
ollakseen kyllin kansallinen ja suomalainen ja päästäkseen
lähelle kansaa. Savokarjalaisesta osakunnassa eräässä
esitelmässä kehoitettiin ylioppilaita saatuaan ensin korkeampaa
sivistystä lähtemään maalle maanviljelijöiksi siten paremmin
voidakseen sivistää kansaa ja levittää sen keskuuteen
kansallisia aatteita. »Jotta elämällä on jotakin arvoa»,
esitelmän-pitäjä lausui, »täytyy sen olla hyvin käytetty, ja miten voi
suomalainen paremmin käyttää elämänsä kuin uhraamalla sen
suomalaisen kansakunnan kohottamiseksi» — ajatus, jota ei
olisi voitu kuulla muutamaa vuotta aikaisemmin.
Muutamissa intomielisimmissä nuorissa heräsi uusi
suomalainen »renessanssi-aate». Kansan uskonnollisista käsityksistä
Kalevalasta, Kantelettaresta, Sananlaskuista ja Snellmanin
opeista olisi muodostettava suomalaiselle kansalle uusi
elämän-sisällys. Kuten n. s. routavuosina (vv. 1899—1905)
kansallisen olemassaolomme turvaamiseksi ryhdyttiin innokkaaseen
kansanvalistustyöhön, tehtiin Snellmanin herättämän
isänmaallisen innostuksen vallitessakin erinäisiä aloitteita opin
ja valistuksen levittämiseksi kansan laajoille kerroksille.
Kuopiossa Snellmanin suoranaisesta kehoituksesta
perustettiin v. 1846 koulu työväen luokan tyttöjä varten. Se oli
ensimmäinen varsinainen suomenkielinen kansakoulu
maas-samme. Vähän myöhemmin jumaluusopin tohtori M.
Ingmanin aloitteesta ja hänen kustannuksellaan perustettiin
pitäjänkoulu Kuopion maalaiskuntaan. Raumalla v. 1847
erään pappismiehen tekemällä lahjoituksella aloitettiin
suomenkielinen kansakoulu. Viipurista kerrotaan: »Tämänkin
kaupungin asukkaat päättivät viime vuoden [1848] lopulla
hylätä tavalliset ajot uudenvuoden aamuna ja sen sijaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
