Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika - Kansanopetus ja Uno Cygnaeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
126
Kotitarveviinanpoltto poistettiin ja korvattiin
tehdas-poltolla. Sitä tarkoittava laki astui voimaan v. 1866. »Vuonna
kuusikymmentä kuus, saatiin Suomeen laki uus», sanottiin
keuruulaisen runosepän laatimassa, äskettäin vielä yleisesti
tunnetussa laulussa. Uudemmille raittiusriennoillemme
sanottu laki laski vankan pohjan. Ennen sitä alkoholin
kulutus Suomessa oli suurempi kuin useassa muussa
sivistysmaassa. Sen jälkeen se on ollut pienempi kuin missään muualla.
Maalaisolojen parantamiseksi laadittiin asetukset tilojen
lohkomisesta, niiden rauhoittamisesta kotieläinten
tuottamilta vahingoilta, maan pakkolunastuksesta yleisiin
tarpeisiin, eläke- ja syytinkilaitoksesta y. m. Elinkeinoelämän
edistämiseksi hyväksyttiin yhtiölaki ja saatiin aikaan
erinäisiä uudistuksia, jotka tarkoittivat suurempaa
elinkeinovapautta. Kansakoulujen perustamiseen myönnettiin varoja,
samoin Riihimäen—Pietarin rautatien rakentamiseen.
Kansanopetus ja Uno Cygnaeus.
Edellä on jo kerrottu, että kansallinen herätys synnytti
maassamme innokasta kansansivistysharrastustakin.
Vaatimukset kansanopetuksen parantamiseksi saivat sellaisen
kantavuuden, että Nikolain ajan valonarka hallitus katsoi
asiakseen asettaa komitean tekemään suunnitelmaa
kansakoulujen perustamisesta. Ennenkuin komitean ehdotukset
ennättivät viedä tulokseen, esitti Aleksanteri II senaatin
istunnossa ohjelmansa, johon kuului kansansivistyksenkin
parantaminen. Tämän johdosta senaatti vaati asiasta
tuomiokapitulien lausunnot. Niissä tyydyttiin esittämään ainoastaan
parannuksia entiseen lukkarikoulujärjestelmään.
Kansanopetuksen päämaaliksi asetettiin rippikoulu. Ajan
kauko-näköisimmät ja valistuneimmat miehet eivät voineet tyytyä
näin puolinaiseen toimenpiteeseen. Niinpä Snellman ja Yrjö
Koskinen ankarasti arvostelivat tuomiokapitulien ehdotuksia.
Eräässä asiasta julkaisemassaan kirjoituksessa Snellman
kiinnitti huomiota kirjaseen, jonka laatija perusteellisesti ja
tarkoin osoitti perehtyneensä kansansivistyskysymykseen.
Kirjasen laatija oli pastori Uno Cygnaeus (synt.
1810, kuoli. 1888).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
