Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika - V:n 1867 valtiopäivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
128
V:n 1867 valtiopäivät.
Vv:n 1863—64 valtiopäiväin avajaisissa pidetyssä
valta-istuinpuheessa luvattiin, että valtiosäädyt sen jälkeen
määräajoin kutsuttaisiin kokoon. Tämän lupauksensa keisari
Aleksanteri pitikin. V. 1867 valtiopäivät jälleen saivat
kutsun kokoontua. Tärkeyteensä nähden tämä säätykokous
miltei ylittää edeltäjänsä.
Hallituksen esityksen perusteella hyväksyttiin uusi
valtiopäiväjärjestys, joka vahvistettiin v. 1869. Sanomalehdistössä
ja valtiopäivilläkin kuultiin lausuntoja, ettei säätyedustus
enää kelvannut mihinkään. Ruotsissa oli vähän aikaisemmin
suurella innostuksella hyväksytty kaksikamarijärjestelmä.
Sitä haluttiin nyt meillekin. Samalla vaadittiin äänioikeuden
tuntuvaa lavennusta, sen ulottamista maaseudun tilattomaan
väestöön. Näitä uudistussuunnitelmia kannattivat
innokkaimmat liberaalit.
Perusteellisempi edustuslaitoksemme uusiminen sillä
kertaa kuitenkin jäi. Venäjällä ei oltu siihen halukkaita, ja
kotimaisetkin asiantuntijat lienevät epäilleet, oliko aika jo kypsä
äänioikeuden laventamiseen. Eduskuntamme jäi
nelikamariseksi — ainoaksi laatuaan sivistysmaissa. Aatelissäätyyn
eli ritaristoon ja aateliin, kuten sen virallinen nimi kuului,
olivat edelleenkin oikeutetut lähettämään edustajansa
ritarihuoneeseen merkityt aatelissuvut. Suvun »päämies» oli suvun
itseoikeutettu edustaja, ellei tahtonut oikeuttaan luovuttaa
jollekulle aatelismiehelle tai jäänyt valtiopäiville saapumatta.
Uusi valtiopäiväjärjestys poisti aateliston erioikeuden
valiokunnissa — tällä säädyllä oli nimittäin niissä ollut
suhteellisesti enemmän edustajia kuin kullakin aatelittomalla
säädyllä. — 1860-luvun valtiopäivillä poistettiin muitakin
aateliston jäsenten etuoikeuksia: heidän yksinomainen
oikeutensa omistaa säteritiloja ja heidän oikeutensa saada
tärkeimmät oikeusasiansa ratkaistuksi hovioikeuksissa. —
Pappis-säädyn äänioikeutta lavennettiin siten, että sinne saivat
edustajansa yliopisto ja koulujen opettajat. Porvarissäätyyn
saivat aikaisemmin valita edustajia kaupunkien
porvarin-oikeuden saavuttaneet käsityöläiset ja kauppiaat. Uuden
valtiopäiväjärjestyksen mukaan äänioikeus porvarissäätyyn
kuului kaupunkien porvaristolle ja talonomistajille.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
