Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
142
kuin asian järjestäminen ennättää tapahtua, suomenkieli
pantaman opetuskieleksi ruotsinkielen rinnalla yhdessä tahi
useammassakin aineessa, sen mukaan kun soveliaita opettajia
siihen on saatavina.»
Asetuksen sanamuodot ovat kyllä venyvät, mutta jos sen
määräyksiä tunnollisesti olisi koetettu noudattaa, olisi
suomenkielinen kouluopetus päässyt hyvään alkuun. Mutta sitäpä
ei tehty.
Tuomiokapitulit, joiden huostaan kouluasiain hoito
silloin kuului, rupesivat hangoittelemaan vastaan.
Kuopion tuomiokapituli yksin totteli, menipä
pitemmällekin kuin vaadittiin: myönnettiin puolet aineista ja tunneista
suomenkieliselle opetukselle omistettavaksi. Kuopion ja
Oulun kouluissa suomenkieli siten sai jalansijaa, sitä
helpommin, kun se ennestään oli kaikille lapsille tuttu.
Mutta samaan aikaan Turun tuomiokapituli peittelemättä
jätti sikseen kieliasetuksen määräykset. Ei ollenkaan välitetty
sen vaatimuksesta, että opettajan suomenkielen taito oli
todistettava. Kaiken lopuksi arkkipiispa Edvard
Bergen-heim lopulla vuotta 1865 antoi pitkän kiertokirjeen, jossa
selitti, että koulut eivät voineet ottaa suomenkieltä
opetuskieleksi, toisin sanoen, ettei asetusta voitu noudattaa.
Porvoon tuomiokapitulin menettely ei ollut paljoa parempi.
Valitettiin, että käytettiin uhkauksiakin niitä opettajia
kohtaan, jotkavomin päin tahtoivat täyttää asetuksen
määräykset. Kirjallisista opinnäytteistä annettiin alin arvosana sen
vuoksi, että ne oli suomenkielellä laadittu.
Täten koulujen suomalaistuminen edistyi hitaasti. Mutta
sekin vähä, mikä saavutettiin, uhkasi mennä hukkaan.
Oppikoulut olivat aikaisemmin kirkkolain alaisia. Kun
sanottu laki v:n 1867 valtiopäivillä uusittiin, erotettiin koulut
kirkosta. Varomattomuudessaan säädyt suostuivat
kirkkolain uudistamiseen, vaikka niille ei ollut annettu esitystä
erityisestä koululaista. Edellytettiin, että hallitus toisella
kertaa jättäisi sen valtiopäiville. Mutta sitä ei tehty, joten
koululainsäädäntö jäi hallinnolliseksi. Portti virkavaltaisille
mullistuksille koulualalla oli avattu. Koulujen hallintoa
varten perustettiin erityinen kouluhallitus ja sen
ensimmäiseksi päälliköksi määrättiin paroni von Köthen, kansallisten
rientojen häikäilemätön vastustaja, kuten hyvin muistettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
