Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143
Saiman ja Kanavan ajoilta. »Jumala suokoon vaan», kirjoitti
Uusi Suometar v:n 1869 lopulla, jolloin Kothenin nimitys jo
tiedettiin, »että Suomen koulut, joidenka niskalla Suomemme
tulevaisuus niin suuressa määrässä lepää, eivät tuulten
raivotessa mahda joutua haaksirikkoon ja pirstoiksi särkyä!» Pian
saatiin nähdä, että pahimmatkin aavistukset toteutuivat.
Kothenilla oli omat lempituumansa, joiden puolesta hän
julkisen uransa ajan sitkeästi ja johdonmukaisesti
taisteli. Hän tahtoi ikiajoiksi varmentaa ruotsia puhuvalle
sivistyneistölle Suomessa hallitsevan aseman suomea
puhuviin nähden, jotka oli pidettävä alaikäisyyden tilassaan,
mutta samalla hän tahtoi lähentää edellistä Venäjään
täydellisen venäjänkielen taidon avulla sekä muutoinkin
muodostamalla, sen tavat ja ajatussuunnan samanlaisiksi kuin olivat
korkeampien luokkien Venäjällä. Yhdessä Venäjän
saksalaisten aatelisten kanssa oli Suomen ruotsinkielisen
sivistyneistön koetettava vaikuttaa asiain kulkuun keisarikunnassa.
Suomen valtio-oikeudellisestakin asemasta hänellä oli oudot
ajatukset. Suomi oli hänen mielestään pelkkä Venäjän
maakunta eikä mitään muuta.
Tultuaan kouluhallituksen päälliköksi hänellä oli oiva
tilaisuus koettaa toteuttaa tuumansa. Parissa vuodessa hän
myllersi Suomen koko koululaitoksen. Ylt’ympäri maata
odotettiin tuskallisina ja jännittyneinä, mitä yllätyksiä kukin
päivä toisi mukanaan. Suomalainen kansallisuusliike oli
Kothenilla pahin tikku silmässä. Kirjeissään silloiselle
ministerivaltiosihteerille hän tähän aikaan alituisesti raivosi
suomenmielisiä, tätä »hirveätä roistojoukkoa» vastaan, joksi
hän heitä nimitti. Heiltä hän tahtoi ottaa pois korkeammat
oppilaitokset, joita oli normaalikoulun 3 suomenkielistä
rinnakkaisluokkaa Helsingissä, täydellisesti suomenkieliset
oppilaitokset Jyväskylässä ja Joensuussa sekä kaksikieliset
oppilaitokset Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella.
Ensiksi käytiin normaalikoulun suomenkielisten luokkien
kimppuun. Ne siirrettiin Hämeenlinnaan, missä sikäläinen
ruotsinkielinen koulu muutettiin suomalaiseksi
normaalilyseoksi. Sitten esitti Köthen kaikkien muiden
suomenkielisten oppikoulujen lakkauttamista. Lisäksi hän tahtoi
järjestää asiat niin, ettei niitä myöhemminkään pääsisi
syntymään. Suomenkielisille oli perustettava 2—4-luokkaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
