Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Maalaiselämän herääminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149
toinen sävy olikaan liberaalien lehdissä vuosikymmentä
myöhemmin! Niissä syytettiin suomenmielisiä jos mistä
pahasta. Heidän viattomimmatkin sanansa väännettiin
arveluttaviksi. Heiltä vaadittiin selityksiä ja vastauksia
ja heitä tutkittiin, ikäänkuin heidät olisi saatu kiinni törkeän
rikoksen yrityksestä. Perustuslaillinen valtiolaitos, vieläpä
protestanttinen uskonto ja ylipäänsä kaikki, mikä ei ole
selvää raakuutta, riippui muka ruotsinkielen ylivallan
säilyttämisestä maassamme.
Joukko uusmaalaisen ylioppilaskunnan jäseniä ryhtyi
v. 1870 julkaisemaan Vikingen-nimistä ruotsinkielistä lehteä.
Se aloitti uuden ajanjakson maamme ruotsinkielisen
kansanosan elämässä. Siihen asti ruotsinkielisellä sivistyneistöllä
oli ollut yhtä vähän suhteita niin maan ruotsin- kuin
suomenkieliseenkin talonpoikaisväestöön. Vikingen alkoi kiinnittää
tämän sivistyneistön huomiota ruotsinkieliseen
rannikko-asujaimistoon: sen kieleen, tapoihin, sivistystarpeisiin ja
oikeuteen elää omaa elämäänsä. Lehteä on syystä sanottu
ruotsalaisen kansallistunnon herättäjäksi maassamme.
Suomenkieleen nähden Vikingen ei näytä suhtautuneen sen
epäsuopeammin kuin liberaalien lehdet tähän aikaan.
Kuitenkin suomenmielisellä taholla Vikingen herätti enemmän
katkeruutta kuin viimeksimainitut. Suomenmieliset pitivät
näet tärkeänä, että ruotsinkielistä sivistyneistöä siirtyisi
suomenmielisten riveihin. Nyt tämä siirtyminen Vikingenin
esiintymisen johdosta uhkasi pysähtyä. Lehden
kantajoukkoa ja sitten yleensä innokkaita ruotsinmielisiä ruvettiin
suomenmielisten taholla nimittämään viikingeiksi.
Maalaiselämän herääminen.
Sivistyneistön pyrkimyksistä siirrymme hetkiseksi
varsinaisen kansan pariin.
Edellä on kerrottu J. V. Snellmanin lausuneen, ettei
Suomen talonpoika harrastanut yleisiä asioita ja että hänen
kasvonsakin osoittivat »hänen lakanneen elämästä».. Nämä
sanat on ymmärrettävä syvän katkeruuden ilmaisuna
silloisesta kansallisesta välinpitämättömyydestä. Sillä ainakaan
poikkeuksetta ei talonpojan henkinen tila ollut niin kurja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
