Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
kuin Snellmanin sanoista voisi päättää. Porvoon
valtiopäiville talonpoikaissäädyn valitsijat monella seudulla niin
perusteellisesti ja ajan oloihin soveltuvalla tavalla evästivät
edustajiansa, ettei voi sanoa heidän olleen kokonaan
valtiollista harrastusta vailla.
Sen huonommaksi asiain tila ei muuttunut
myöhemminkään. Tosin Porvoon valtiopäivien jälkeisinä
vuosikymmeninä talonpojilla harvoin oli tilaisuutta ja
mahdollisuuksia tehdä itsensä tunnetuksi julkisuudessa. Mutta
tiedon-ja opinhalua senaikaisessakin maalaisväestössä oli enemmän
kuin etukäteen luulisi. Reinhold von Beckerin Turun
Viikkosanomat saavuttivat harvinaisen pian suuren levikin (noin
2 000 kpl.), ja sen tilaajista mainitaan suuren osan olleen
talonpoikia. Ulkomaillakin se herätti huomiota. Ihmetellen
kirjoitti eräs saksalainen lehti: »Missä on etelämaiden
kansoissa semmoista nähty, että talonpojat niin suuressa määrin
tilaavat sanomalehtiä, eikä kuitenkaan», lisää lehti ajan
ajatustapaa kuvaavasti, »siitä näy seuraavan mitään kapinaa
Suomessa». Kun kansa vähänkin saa oppia ja valistusta, on
kapina valmis — ajattelivat sen ajan vallanpitäjät.
Viikkosanomissa samoin kuin myöhemmin Sanansaattaja
Viipurista nimisessä lehdessä tapaa silloin tällöin
talonpoikien lähettämiä pikku kirjoituksia ja runoja.
Jo ennen kansallista heräämistä alkanut
talonpoikais-runous, niin vähäinen kuin sen taiteellinen arvo olikin,
todistaa, ettei Suomen talonpoika ollut tyystin henkisesti kuollut.
Juhani Aho »Kevät ja takatalvi»-romaanissaan on piirtänyt
kuvan eräästä talonpojasta, joka edustaa maalaisväestön
sivistysharrastuksia suuren kansallisen heräämisen aikana.
Häntä kirjailija nimittää Karilan isännäksi ja kertoo tämän
sepittäneen runoja, joista Aho näytteeksi esittää m. m.
seuraavat säkeet:
Suottapa on suomenkieli
Kapalossa kauan ollut,
Vaikka tuo on vanha kyllä
Jotta poikki ponnistaisi,
Katkoisi kapalovyönsä,
Jaksaisi jo jaloin kävellä,
Aikamiehen askelilla,
Päästä päähän pitkän pöydän,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
