Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Teollisuus, kauppa ja kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
160
piti lujasti kiinni maamme perustuslaillisista oikeuksista.
Asiasta annettiin suomalaisten miesten valmistelema esitys
vv:n 1877—78 valtiopäiville.
Useat tärkeät kohdat tässä asiassa olivat erittäin
arkaluontoisia ja vaikeita ratkaista. Hallituksen esityksen mukaan
Suomen asekuntoinen nuoriso olisi ollut velvollinen
puolustamaan »valtaistuinta ja valtakuntaa». Mutta valtiopäivillä
muutettiin sana valtakunta sanaksi isänmaa ja selvyyden
vuoksi liitettiin lain loppuun määräys, että Suomen
sotavoiman tarkoituksena oli »varjella valtaistuinta ja isänmaata
sekä sen kautta myöskin vaikuttaa keisarikunnan
puolustukseen». Perusteluissa esitettiin muutosta puoltavat syyt
täysin suorasti; luultavasti ei missään säädyssä olisi voitu
saavuttaa enemmistöä, jollei tätä muutosta olisi tehty.
Valtiopäivien päätös saavutti kaikissa kohdin keisarin
hyväksymisen, mistä oli tuloksena asevelvollisuuslaki v:lta
1878. Sen mukaan jokainen sotapalvelukseen hyväksytty
Suomen mies oli asevelvollinen 21 :stä ikävuodesta 40:nteen
ikävuoteen asti. Maan sotavoimana oli vakinainen väki,
reservi ja nostoväki. Vakinaisessa väessä palvelusaika oli
3-vuotinen. Reserviharjoituksissa käytiin kolmena vuotena
lyhyin määräajoin. Arpa ratkaisi, kuka joutui vakinaiseen
väkeen, kuka reserviin. Nostoväen muodostivat ne, jotka
olivat suorittaneet palveluksensa joko vakinaisessa väessä
tai reservissä.
Suomen asevelvollinen armeija oli 5 000—6 000 miehen
suuruinen.
Teollisuus, kauppa ja kaupungit.
Kansallisen heräämisen aika, kuten edellä on kerrottu,
merkitsi vilkkaamman ajanjakson alkua maamme
teollisuudessa. Niinä vuosikymmeninä, joita olemme nimittäneet
valtiollisen uudistumisen ajaksi, kehitys tällä alalla tuli yhä
ripeämmäksi. Se, mikä edellisenä aikana oli näyttänyt
rohkealta suunnitelmalta, pantiin tänä aikana täytäntöön.
Itämaisen sodan aikana ulkomainen tuonti oli
seisahduksissa, mikä lisäsi kotimaisten tuotteiden menekkiä. Hinnat
nousivat ja tekivät tuotannon kannattavammaksi. Parissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
