Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
161
vuosikymmenessä tehdastuotannon arvo kasvoi yli
kymmenkertaisesti.
Puutavarateollisuus, jolla maassamme on paremmat
luontaiset edellytykset kuin millään muulla teollisuuden
haaralla, pysyi kauan alkeellisella kannalla. Metsien
häviämisen pelko aiheutti, että sen kehitystä koetettiin estää.
Itämaisen sodan jälkeen silläkin alalla pääsi vallalle uusi
katsantotapa. V. 1857 kumottiin kielto perustaa höyrysahoja.
Samana vuonna syntyi maahamme ensimmäinen
höyrysaha. V. 1861 vapautettiin sahausliike niistä rajoituksista,
joiden alaisena se oli pari vuosisataa ollut sahausmäärään,
sahojen perustamispaikkaan y. m. nähden. Kun ei enää
tarvinnut hakea sisämaan koskia sahojen paikoiksi,
ruvettiin näitä laitoksia tästä lähtien perustamaan uittoväylien
suihin, joten sen sijaan, että ennen valmis vientitavara
kuljetettiin maitse, nyt itse raaka-aine, tukit, halvoin
kustannuksin voitiin uittaa sahoihin. Tästä lähtien sahausliike
alkoikin nopeasti edistyä. 1860-luvulla vuosittain maasta
vietyjen sahattujen tavarain arvo oli noin 10 miljoonaa
markkaa. 1870-luvun edullisimpina vuosina se nousi 50
miljoonaan markkaan ja siitä ylikin. Oli tapahtunut
viisinkertainen lisäys.
Ensimmäinen paperitehdas mainitaan perustetun
maahamme jo 1600-luvun loppupuolella. Seuraavan vuosisadan
päättyessä niitä oli jo useampia, mutta ne pysyivät kauan
vaatimattomina ja valmistivat paperia ainoastaan
lumpuista. Uusi ajanjakso paperiteollisuudessamme alkoi
sen-jälkeen kuin paperin valmistamiseen alettiin käyttää
puumassaa. Ensi kerran se tapahtui v. 1860, jolloin ensimmäinen
puuhiomo perustettiin maahamme Kintterin kylään Viipurin
pitäjässä. Vielä samalla vuosikymmenellä syntyivät
puuhiomot Tampereelle, Nokialle ja Mänttään sekä seuraavan
vuosikymmenen alussa Inkeroisiin, Kuusankoskelle,
Kyröskoskelle, Valkeakoskelle ja Kymiin. Tämän jälkeen
paperiteollisuus kehittyi nopeasti varsin merkittäväksi tekijäksi
talouselämässämme.
Aina 1600-luvulta asti peräisin oleva kaupan ja
muidenkin elinkeinojen ankara säännöstely oli saanut arvostelua
osakseen. Mutta vasta vapaamman valtiollisen ajan
saavuttua uskallettiin suoraan ja peittelemättä vaatia taloudellis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
