Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
nuksia ei tarvittu, nousivat arvossa ja siten nostivat
maatilain hintoja. Myöskin parantuneet kulkuneuvot tulivat
maataloudelle hyödyksi ja määräsivät sen kehityssuunnan.
Vuosisadan puolivälissä oli siten maatalous noussut
Länsi-ja Keski-Euroopan sekä Skandinaaviankin maissa suureen
kukoistukseen.
Suomessakin oli vuosisadan alkupuolisko nousevan
maatalouden aikaa. Suurten maatalousuudistusten vaikutukset
tulivat nyt tuntuviksi. Tuotanto nousi suuresti,
maalais-tavarat ja maatilat olivat hyvässä hinnassa, vaikka
tuotantokustannusten nousemista täälläkin lakkaamatta valitettiin.
Viljelysten laajentamiseen tarjosivat suot hyvää tilaisuutta,
ja yllykettä maataloudelliselle edistykselle antoi ulkomaiden
esimerkki ja alkava maataloudellinen opetus.
V. 1840 Suomen ensimmäinen maanviljelyskoulu Mustiala
aloitti toimintansa. Varsinaisen 2-vuotisen maanviljelys- eli
»voutiosaston» rinnalle sinne järjestettiin 1-vuotiset
lampuri-ja karjakko-osastot, joista edellinen pian lakkasi. Laitoksen
tuli olla malli- ja näytetalona suurelle maataviljelevälle
yleisölle, uusien työ-, viljelys- ja eläinjalostustapojen
kokeilu-asemana y. m. Puolitoista vuosikymmentä Mustiala oli
maamme ainoa maatalouskoulu.
Ensimmäinen yleinen maanviljelyskokous pidettiin
Turussa v. 1847." Sen jälkeen lyhyin väliajoin pidettiin
4 samanlaista kokousta, kunnes ne v:n 1860 jälkeen
harvenivat. Yleisiä maanviljelysseurojakin alettiin perustaa,
vaikka niiden merkitys talonpoikaiselle maanviljelysväestölle
aluksi ei ollut suuri. — V. 1852 asetettiin 2 valtion
palkkaamaa lääninagronomia. Sitten on heidän lukuansa aika ajoin
lisätty.
Vapaamman valtiollisen ajan alku merkitsi uutta
vaihetta hallituksen maatalouspolitiikassakin. V. 1856
päätettiin perustaa 7 uutta maanviljelyskoulua ja aloittivatkin ne
lähivuosina toimintansa (Otava, lähellä Mikkeliä, Koivikko
Muhoksella, Korsholm Vaasan tienoilla y. m.).
Maanviljelyksen kehityksen kanssa kulki rinnan
torpparilaitoksen kehitys. V. 1815 Suomessa oli 31 004 torpparia.
V. 1865 tämä luku oli 63 002; tällöin torpparien luku
maassamme olikin suurimmillaan.
Maanviljelyksen, tarkemmin sanottuna viljanviljelyn
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
