Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Aleksanteri III:n hallitusajan alkukausi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
170
Venäjän vallankumouksellisille keisarin murha tuotti
katkeran pettymyksen. Uusi hallitsija, Aleksanteri III, astui
päättävästi taantumuksen tielle. Isänsä perustuslaillisista
hankkeista hän ei tahtonut tietää mitään.
Vallankumouksellinen liike tukahdutettiin ankarin toimenpitein. Venäjän
kansan yleinen mielipidekin kääntyi sitä vastaan.
Aleksanteri III:n hallitusajan alkukausi.
/
Uusi hallitsija osoitti aluksi Suomea kohtaan samaa
suopeutta kuin isänsä. Saavuttivatpa kansalliset riennot tähän
aikaan voittoja, jotka ennen hallitsijanvaihdosta olisivat
olleet mahdottomia.
Kesällä 1881 kenraalikuvernööri Adlerberg sai eron.
Valtakautensa loppuajan hän oli ollut suopeamielinen
ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme ja sen pyrkimyksille. Sitä vastoin
suomenmielisten ja hänen välilleen ei syntynyt
luottamuksellista suhdetta. Kothenin mullistushankkeiden aikana
Adlerberg nimenomaan kehoitti suomenmielisten johtoa
kääntymään puoleensa tarjoten sille tukea hankkeissa
suomenkielisten koulujen suojelemiseksi. Suomenmieliset silloin hylkäsivät
tämän tarjouksen. Uuteen kenraalikuvernööriin he
suhtautuivat aivan toisin; ja toisenlainen olikin viimeksimainitun
menettely kansallisia rientojamme kohtaan.
Mikä sai aikaan tämän muutoksen? Arvid Järnefelt kertoo
kirjassaan »Vanhempieni romaani», että hänen isänsä, kenraali,
sittemmin senaattori Aleksander Järnefelt, nuorena upseerina
Pietarissa aikoinaan oli tutustunut kreivi Feodor
Logi-novits Heideniin, joka oli osoittanut suurta
mielenkiintoa Suomen asioihin ja suomenmielisten pyrkimyksiin.
Turkin sodassa Heiden sittemmin oli Venäjän armeijan
yleisesikunnan päällikkönä. Tällä sotaretkeltä kenraali Järnefelt
oli suorittamassa Bulgaarian sotateknillistä
korkeuskartoi-tusta^ missä tehtävässä hän toimi välittömästi Heidenin
alaisena. Tällöin arvelee Arvid Järnefelt isänsä puhuneen suunsa
puhtaaksi Heidenille, joka oli kohoamaisillaan Venäjän
vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi, ja selittäneen ystävällensä,
kuinka tärkeätä sillä hetkellä oli, että Suomeen ei enää
lähetetty sellaista kenraalikuvernööriä, joka joko suoraan suosi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
