Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
maan yhä jatkuvaa ruotsalaistumista
tai oli välinpitämätön ruotsinkielisten
hankkeisiin nähden, vaan että
Suomeen saadaan mies, joka
tarmokkaalla kädellä tekee lopun
ruotsinmielisten vallasta ja auttaa suomalaisen
kansan kansojen
alkeellisimpaanoikeu-teen: olla omien miestensä hallitsema.
Heidenistä tulikin Adlerbergin
seuraaja. Utitta kenraalikuvernööriä
Uusi Suometar tervehti
ranskankielisellä kirjoituksella. Se oli alkuna
luottamuksellisten suhteiden
syntymiselle Heidenin ja suomenmielisten
välillä.
Aleksanteri II:n aikana
kotimaisessa hallituksessamme
vapaamieli-sempi ja laajanäköisempi
katsantotapa oli päässyt vallalle, mutta
asioissa, jotka koskivat suomenkielisen kansan oikeuksia,
vanha virkavaltainen henki senaatissa säilyi. Niitä
käsiteltäessä kotimainen hallituksemme oli kaikkea selvää
ohjelmaa vailla, mutta vastahakoisena ja ennakkoluuloisena
antoi ikäänkuin tukasta vetää itsensä myönnytyksestä
toiseen viivytellen kaikkea semmoista, mitä kokonaan ei voitu
estää. Tämä alensi paljon senaatin arvoa yleisön silmissä.
Vv:n 1877—78 valtiopäivien jälkeen alkoi yhä enemmän»
selvitä, ettei senaatin viivyttämispolitiikkaa voitaisi muuten
lopettaa kuin ainakin osittain uusimalla hallituksen
kokoonpano. Kreivi Heidenin suopea suhtautuminen
suomenmielisiin ja eräät sattumatkin tekivät sen mahdolliseksi.
Kevättalvella 1882 joutui useampia senaattorinpaikkoja avoimeksi.
M. m. kuoli senaatin vanha varapuheenjohtaja kenraali
J. M. Nordenstam, joka sitten Haartmanin päivien uljaalla
persoonallisuudellaan oli edustanut vanhaa virkavallan aikaa.
Se oli ikäänkuin luonnon viittaus, että uusi vaihe maan
hallinnossa oli tulossa. Toukokuussa 1882 kutsuttiin senaattiin
suomenmielisten johtaja Yrjö Koskinen [aateloituna [-Yrjö-Koskinen].-] {+Yrjö-
Koskinen].+} »Yrjö-Koskinen Suomen senaatissa: kas siinä
nykyisissä oloissa oikea mies oikealla paikalla», kirjoitti tämän
Leo Mechelin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
