Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Kielikysymys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173
suurenmoista. Koulut eivät olleet ainoat, joita yksityisellä
uhrautuvaisuudella oli ylläpidettävä. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, Suomalainen teatteri ja suomalaiset
sanomalehdet kysyivät myös runsaasti varoja, jotka yksityisellä
keräyksellä oli saatava kokoon. Talonpoika uhrasi osan
sadostaan, virkamiehet osan palkoistaan, useat velkaantumisen
uhallakin, ylioppilaat monet vuodet opintoajastaan j. n. e.
Monet papit ja opettajat opettivat pitkät ajat ilman palkkaa
alkavissa yksityisissä suomenkielisissä oppikouluissa.
Senaatin kokoonpanon uusimisen jälkeen hallituksenkin
koulupolitiikka muuttui. Syksyllä 1882 otettiin valtion
haltuun Turun, Oulun ja Porin suomenkieliset yksityiset
koulut. V. 1883 määrättiin valtion varoilla ylläpidettäväksi
7 täydellistä klassillista lyseota ja 2 reaalilyseota sekä
4 neliluokkaista alkeiskoulua. Yksityisten koulujen oikeus
saada valtionapua turvattiin erityisellä asetuksella. V. 1884
saattoi Th. Rein Valvojassa kirjoittaa: »Koululaitoksen alalla
suomen kielen oikeudet on vihdoin tunnustettu, ja vaikka
siinä vielä puuttuu yhtä ja toista, esim. enemmän
suomalaisia naiskouluja, teollisuus- ynnä muutamien
yksityiskoulujen auttamista valtion apurahoilla, niin ei kuitenkaan
koulukysymys, Jumalan kiitos, ole enää niin polttava kuin
se on ollut.»
Kielikysymys.
Suomenkielen käyttö virkakielenä ei edistynyt yhtä
onnellisesti kuin suomenkielisten koulujen aikaansaaminen.
Kuten edellä on mainittu, määräsi v:n 1863 kieliasetus, että
suomenkieli virallisena kielenä oli tehtävä tasavertaiseksi
ruotsinkielen kanssa viimeistään v:een 1883 mennessä. Jos
jätetään huomioon ottamatta v. 1871 annettu asetus
virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta, ei sen jälkeen ryhdytty
mihinkään lainsäädäntötoimenpiteisiin v:n 1863 käskykirjeen
toteuttamiseksi, ennenkuin v. 1881 julkaistiin asetus, jossa
määrättiin, että toimituskirja, jonka virkamies tai virasto
asialliselle antaa, on laadittava sillä kielellä, jota asian
vireillepanija on käyttänyt, ja että kunnille menevät
viralliset kirjeet ja tiedonannot oli kirjoitettava kunnan käyttä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
