Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
174
mällä kielellä. Vieläkin katsottiin tarpeelliseksi vapauttaa
näistä määräyksistä m. m. senaatti, jolle myönnettiin oikeus
kussakin tapauksessa päättää, millä kielellä se antoi
toimituskirjoja sekä hovioikeudet, sotaylioikeus, alioikeudet,
maistraatit ja kauppalain järjestysoikeudet. V. 1883 julkaistiin
asetus, jossa määrättiin, että alioikeuksien, maistraattien ja
järjestysoikeuksien oli toimituskirjain antamisessa
noudatettava kunnalliskielen periaatetta. Ylempien oikeuksien
taas oli antamissaan toimituskirjoissa käytettävä sitä kieltä,
jota alempi oikeus tai viranomainen niitä koskevissa asioissa
oli käyttänyt.
Kuten esitetystä selviää, koskivat tähänastiset
kieli-asetukset ainoastaan virastoista annettavia asiakirjoja. Itse
virastojen sisäinen kielikysymys oli vielä ratkaisematta.
Juuri tätä puolta asiasta koski tämänaikainen ja tästä
eteenpäin käyty kielitaistelu. Tärkeä askel oli siis vielä astumatta.
Ennenkuin se ennätettiin tehdä, syntyi suomenmielisten
keskuudessa hajaannus samoin kuin 1860-luvulla. Tälläkin
kerralla muodostui »nuorten» ja »vanhain» ryhmä sillä
erotuksella vain, että aikaisempia »nuoria» nyt vuorostaan ruvettiin
nimittämään »vanhoiksi».
Lähimpänä syynä tähän hajaantumiseen mainitaan olleen
vanhojen suomenmielisten tekemä sovitteluyritys liberaalien
kanssa. Itsessään tämä hanke ei ollut erittäin laajakantoinen
eikä merkityksellinen. Se näyttää syntyneen v:n 1885
valtiopäivien alussa ja sen tarkoituksena mainitaan olleen
tilapäisen yhteistoiminnan aikaansaaminen porvarissäädyn
valio-kuntajäsenten vaalissa, jotta suomenmielisille
kielikysymyksessä, josta kaikkien säätyjen piti pyytää esitystä näille
valtiopäiville, paitsi pappis- ja talonpoikais- myöskin
porvaris-säädyssä saataisiin enemmistön kannatus. Toisin sanoen:
pyrkimyksenä oli sovittelujen avulla lisätä suomenmielisten
vaikutusvaltaa valtiopäivillä.
Koko sovitteluhanke oli tilapäinen yritys, joka hiljaa
syntyi ja hiljaa haudattiin. Sen suoranainen käytännöllinen
merkitys oli jotensakin vähäarvoinen. Mutta
eräänlaatui-sena ilmauksena vanhain suomenmielisten piirissä
vallinneesta ajatustavasta se näyttää kumminkin olleen, minkä
parhaiten osoittavat Agathon Meurmanin erinäiset sanat
ja teot. Muistelmissaan hän kertoo, että hänen mat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
