Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
190
vapautua ahdistuksen- ja levottomuuden tunteesta, kun tälle
käsitykselle maamme paikallisesta hallinnosta ei enää näytty
annettavan tunnustusta.
Tämän johdosta keisari kenraalikuvernöörin välityksellä
ilmoitti tahtovansa osoittaa Suomen kansalle samaa
hyväntahtoisuutta, huolenpitoa ja luottamusta kuin tähänkin asti
säilyttäen muuttamattomina Venäjän hallitsijain sille
myöntämiä oikeuksia ja etuuksia kuii} myöskin, »ettei minun ole
aikomuksena muuttaa sitä perustusta, jonka nojalle maan
sisäinen hallitus on järjestetty».
Tämän johdosta mielet maassamme paljon rauhoittuivat.
Suomen itsenäisyyden viholliset olivat kärsineet tappion,
mutta vain toistaiseksi.
Ei kulunut kuin muutamia kuukausia, kun maamme
oikeuksia jälleen supistettiin. Suomen asiain komitea Pietarissa
lakkautettiin. Sitten ruvettiin eräiltä virkamiehiltä
vaatimaan venäjänkielen taitoa. Määrättiin, että virallisen
kirjeenvaihdon ministerivaltiosihteerin, kenraalikuvernöörin ja
senaatin välillä tuli tapahtua venäjäksi.
Mutta vielä pahempaa näytti olevan tulossa. Jo
aikaisemmin useasti suunniteltu perustuslakiemme
kokoaminen ja uusiminen oli jälleen herätetty edellisen
vuosikymmenen puolivälissä ja uhkasi nyt viedä tulokseen, joka
olisi tehnyt lopun kansamme valtiollisista oikeuksista. V. 1893
jätettiin hallitsijan tarkastettavaksi venäläisten miesten
laatima ehdotus valtakunnanlainsäädännöksi. Kysymyksessä
oli siis suunnitelma Suomen oikeuksien täydelliseksi
hävittämiseksi. Heiden oli sen puolella, mutta
ministeri-valtiosihteeri von Daehn vastusti jyrkästi hänen
väitteitään.
Tällä kertaa kuitenkin hankkeet Suomen sisäisen
itsenäisyyden tuhoamiseksi jäivät sikseen. Keisari Aleksanteriin
näyttävät vaikuttaneen ne suorat, mutta asialliset
huomautukset, joita suomalaiselta taholta tehtiin maamme
oikeuksien hävittämissuunnitelmaa vastaan. Hän ei tahtonut
tehdä ratkaisevaa päätöstä, vaan lykkäsi
valtakunnanlain-sä^däntöä koskevat asiakirjat valtakunnanneuvostoon, josta
ne eivät enää palanneet hänen elinaikanaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
