Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - stügg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94
Sttigg, böse, schlecht.
vgl. dä. styg, schw. stygg.
Stüggavä, bösartig machen.
Stüggiba, tn. Bosheit,
Stügguvä, bösartig werden.
StfikkÖS, m. Ding, Sache.
(Reinh, stykkos, ase.)
vgl. mhd. stücke, mnd. stucke, dä. stykke,
schw. stycke.
Sü, f. (= sü), Nadel.
(Kern, i suu, näl.) (Kern. Synål. syboski
suu.) (Reinh, su, neula.)
P. II. 236. M. VIII. 69.
SUggavā, säugen.
vgl. mnd. sögen, schw. suga. (im. n.
Schweden auch „säugen-.)
SUggiba, tn. Säugen,
suggiboskero, tn. Säuger,
suggibosko kentos, m Säugekind,
suggimen, gesäugt.
Sfljako, Nadel-.
Stunpa, f. Kaffeesatz.
(Reinh, sumpa, kahviporo.)
vgl. schw. (kaffe)sump.
sünesko, Traum-.
sünesko dikkiba, m. Träumen.
Stmg, tn. Geruch.
P. II. 226. M. VH1. 75.
snngä, riechen,
sunglba, m. Geruch,
snngiboskero, tn. Riecher,
sungimen, gerochen,
sunglo, gerochen.
Süno, tn. Traum.
(Reinh, süno, unennäkö.)
P. II. 234. M. VIII. 67.
süno dikkā, träumen.
(Reinh, stine dikkjom, näin unta.)
Süpa, f. Becher, Schnaps.
vgl. mnd. supe, schw. sup.
Süpavä, saufen.
vgl. mnd. supen, schw. supa.
Süpiba, tn. Saufen,
süpiboskero, m. Säufer.
Süpimen, gesoffen,
surüpa, f. Spreu.
vgl. schw. sörpa. (dial. surpa.)
SÜtO, hegend.
(Reinh, so tu dschu, pane maata.)
SÜ, f. (= Sü), Nadel,
süben, m. Näharbeit,
(Kern. Sauma, syben.) (Kern. Palto, o syben.)
SÜdÖ, genäht,
siunnäskiri, f. Näherin,
sümnäskiro, tn. Näher,
stimnäskiro, tn. Fingerhut,
sümnäsko than, tn. Zwirn.
(Reinh, symnoskho tha, neulos.)
süski, tn. pl. Vetter.
(Kern, o syski, kusin.)
vgl. schw. syskonbarn.
SÜvavä, nähen.
SÜvä, nähen.
P. II. 236. M. VIII. 65.
vgl. dä. sye, schw. sy.
SÜviba, m. das Nähen.
(Reinh, syviba, ompeleminen.)
süviboskero, tn. Näher,
süvimen, genäht.
SVäbla, f. Schwefel.
(Kern, i svabla, svafvel.) (Reinh, svablaki
stikki, tulitikku.)
vgl. mnd. swavel, schw. svafvel,
svāgiba, m. Schwäche,
svago, schwach.
(Reinh. svSgo, heikko.)
vgl. dä. schw. svag.
svakkap, jeder.
P. L 276. M. I. 46. VIII. 61. (v. asl. vusaKb.)
svakkar bitta, †. Alles, jedes Stück,
svakki bitta, f. Alles, jedes Stück,
svakko, jeder,
svakkor, jeder.
SVāl, f. Thräne.
(Reinh, svān, kyynel.)
P. II. 52. 248. M. VII. 12.
svalaka, f\ Schatten.
vgl. schw. svalka. (verb.)
svaläkavä, beschatten.
1svaläkiba, m. Beschattung,
svaläkiboskero, m. Beschatter,
svaläkimen, beschattet,
svaläko, schattig.
svaläkuvä, sich in den Schatten stellen.
T. XXIX.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
