Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
!siti 9.
’kietoja j’in-uit i:
alkki n.
etujmnFjStet "ja bittisi-sitomosta.
l’et:jitittitiitit
ikaalistani" 4 sintit.
Tilatts- ja jakamapaikat:
Lehden piiinopaikka, herra A. W. Jahassonin kirja-
kauppa, herra C. Ll, Riiiitib.rgiti kauppapuoti, Liti-
nautittu 34; 1; sekit söj. Rydntaniu ja ktintpp. lamppu-
puoti Litmankatu 1.
—""——"—
Tilattöhiuta:
Tttruii posti; Mttissa posti-
Turussii kottttorissti konttoreissa
Koko wuodelta 2 iti. ? ttt. 52 p. 2 iti. 82 p.
14 wuodelta 1 iit. l iit. 2t; p. 1 ttt. -tl p,
Lehden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 3.
Leljdea !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
tt
Jlttioitiil’sia
ii 1.; petiniä ensi simulla ja 10 penniä ntuilla
siwuilla pieneltä ritoiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
j:iiä sunnuntaitta paastossa saarnaaioat:
Tuotuiokirkossa, suom. aamusaarnan (k:lo 8):
iv.pastori Mitatider; ruots. aamusaarn. (k:lo 11):
past apul. Nordmait; suotu. ehtoosaarnan (k:lo
!53) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4): w.pas-
tori Appelberg.
in" Kolehti tulee waimaiskassaan.
Linnaitkirkossa, (kl. 9) suomea:
Dahlbertt.
Koleltti tulee urku-harittottioti hywäksi"
Liihetyshuoiteessa Liintiseltä Allekadulla siio-
tnalaiitett raamatunselitys k:lo 4 jo.p sekä ruot-
salainen k:lo i; jpp. joka sunittititai ja keskiwiikko.
!suitsutti
Warattomaitt oppilaitten hyödyksi täkä-
läisessä lukkari— ja urkunisti-koulussa pi-
detääit stittiittittaitia 6 p, ntaaliskttnta kott-
sertti läseon jithlasalissa. !ttrogratttmi tit-
lee sisältäinäätt 12 iieliääitistä ittieslattlita
sekä pianolla neljin käsiit soitettatoatt marssin.
Piiiisolittititja 1 iiiarkasto säätyläisille ja
50 penitistä työ" ja paltoelttstviielle iuyy-
dääii herraiit Jahitssoniiit jti Edgreniti kir-
jakaupoisstt sekä koitserttiiltaua owella.
Konsertti alktttt k:lo !27 j. p. p.
Taskukelloja, Seittäkelloja, Lasi-
silmiä, Piiieeneitä, Optillisia
kalttia sekä
myytti
prowasti
hienoja; korukaluja
I. G. Inlin,
Aletsattterintoritt warrella.
Mietteitä yhteisten asiain walwo-
niijestti.
Hyioää päimää, Matti, käwitkö kirkosstt
täitäpäuä? — Iutttala atttakoott, naapuri,
käioitt knin kiiminki, ja olinpa läsitä kir-
kotikokotiksessakitt. — No tiiitii ivielii, hy-
tvä Matti, mai siitä iviitsit käydä kirkott-
kokouksissctkiit? No mitä siellä sitte päätet-
tiiii? –— Tiedätkö, naapuri ktilta, cit minä
sitä oikeiii niuista enkä totta puhuen jiittri
iviitsiityt ktttillakaatt, niitti siellä esitettiiii
ja juteltiin, tiiutta seit maan tiedäti, ettii
iv astaan mimi pantit ja htiitsintiit oi-
kein titiehett lailla. Jotakiii tttttta esitys
mahtoi olla ja tämmöitien ti:tysti ivanit
oit herrain temppuja, jotkit koittaivat kuk-
karoattttite ohentaa. Ikäänkttitt itte etititte
iittisi toittieen, itiiiikttitt isammekin enneii
meitä? .stotlä maar!
Tämä keskustelit lienee iitottelle hywin
titttit, jospa kohta saitat ioiihäti waihtele-
ioatki, sillä tällaisia Mattia ja Matiii ttaa-
pureita löytyy yltäkylliu kaikkittlla. Tuo
wakuutus, että ioaiiha aiua oit hymä ja
kttikki itiisi tarpeetott ja huono oit tuonessa
meidän kansalaisessamme nuoruudesta asti
itiitt luja, ettii he eiwät katso tarpeelliseksii
waiwata päätänsä edes ajattelentallakaan,
mitä itiisi itiitutoksen ehdottelu sisältää ja
tarkoittaa, eiwätkä tityiiskäätt tarkemmin
mieti, mitä pittitetta ioatthasstt saattaa löi)-
tyä ja siis korjausta kaimata. Jtt kittit-
ntallisiu on, että ittitii asiatt tuntematto-
ittaiitpi joku on, sitä enemmän hitti ttseiti
itse luulee ytitittärtätoiiitsii sett. Iottt
enemmän taas asiaa itiiettii, sitä pareitt-
iiiiii huounta, että kaikilla asioilla ott tiiitt
titoitta, sekit hymää että hiiotioa puolta,
että maramaisuus kyllit ott tarpeeit, itiin
ettei sokeana piiiitäiisii seitiäiiii leittiii, mtttta
sattuissa myöskin sett, ettii ttititttaitta kohta
ott niin siltitiiti pistäitiästi litiotto, että se
kaikitt titokottiiii ott ttitttitettatoa, jos jota-
kin edistystä oit aikaait saattiiiien,
§kilttii lukuisa, mieliipii lukuisaiupikin ott
niidet! joukko, sotkit eiwät pidä wiiliä iitis-
täätt yhteisestä asiasta, ioaan antawat
muiden toimia ittiteit tahtoivat, he tittrise-
toat kyllit itseiit, kun ulosteot otvat mak-
settawat ja pitiitoät yleeitsii kaikkui maksit-
ja ikäioittä, wieläpä tarpeettoitiittakitt, mitt
M
tiito-iitti:
Nommia, Koujakkia, Pitiissia, Arrakkia ja Wiinejä,
kaikista motita lajia eri hintoihin, myydään allekirjoittaiieen
Wiiiii- ja Wa’kewienjuomaiu kaupassa, löytywä suitiassa ra-
kennuksessa, kniti tintitkin kauppaliikkeeni tapahtuit;
Posliineja ja laseja laiuataatt pitoihiit ttiaksutta.
I. E; Nordfors;
Kauppiaskatu N:o 13, Alelsantetintorin warrella.
tkajitettnt wiirasta
Werkoja, Dosseleja, "Trikoita ja Flatielleja kohtuiillisiin hiu-
toihin
J; G Nordfoes’illa.
Kairisteu Hoyrypolttinioii Osiikehhtiou Wakiwiiuatehtaassa
uudenmaantullilla
myydään osittain ja ttu’ihittäitt tei kuitenkaan ; katimia ioähempää) halpaati hiittaan:
Kytttiitetikert-tisesti ptihdistettita palomiinaa, "
Poiiteratisipalowiiuaa ja Knniina-paloittiinaa,
Notititiia, Konjakkia, Arrakkia y. iit
Kaikki kotimaista teosta.
Tyhjiä astioita laittataan.
Kairisten ttööyrypolttitiion Ostikehhtiött Wäkiwiiiiatehdas.
ta eiwät aawistamallakaan ajattele, että
heidätikitt olisi ioelmollisuiis yhteistä ja sa-
massa otittta parastansa walwoa ja senpä-
tähdett yhteisiin toittiiiit osaa ottaa. Kyllä
ittttttt seit paremmin ymitiärtäioät —— itiäit-
tää iitoiti, ititohttteti, että jos itiiit viikin
laita, woipi aittoastaitsa siten, ettii itse ot-
taa osaa johotikitt toimeen, mähittäin otttas-
ta kokettiuksestansa paremmin oppia ytti-"
ittärtäniäätt sitäkiii, mistä etinen ei ollut
ioihiäkään. En minä wiitsi kokouksiin
titenttä ja aikaatii tuhlata –— arwelee toi-
iiett, onhan niitittlla kylliiksi omiakin asioita
toimitettamaan eikä itiitäkään tahdo keritä
walmiiksi saamaan. Myiiitnettäköött kyllä
todeksi sttotiialaitiett sattanlasku: "ei teke-
iviiltä työ lopti", ittittta ihiitiiteti ei kittii-
tuinkaatt saa olla iiiiit kiedotut outati ivoi-
tott pyyntöön, että hän ajattelee ttiitoastait-
sa omaa itseänfä, jakti ajattis kyllä eti-
iieit pitkitit tekee hänen taiipuitiattaiiiaksi
kaikkeen yhteiseen matkatakseen ja" wapaan
miehen iiiiiteä attsaitsetttattotitaksi, maati
hänen ott iituistaniiiteit, ettii tie oikeudet,
joita hän itaiittii kuntalaisena ja kaitsaltti-
seitti, waatiwat häneltä ntoöskitt tvelivolli-
siiitksieit täyttäiuistii, joka täyttätttitteti iitah-
taioasti jalostuttaa" hiitieit mieltäitsii ja ka-
raisee hätteit henkistit moittiiaiisa. Ja saapi
hän ioielii nähdä seitkiit, ettii hänelle kyllä
jäiipi aikaa ottiiakitt asioitansa ajtta ja ettii
tito entinen poissa-olo kaikista yhteisistä
toittiista, oli pelkkäii — laiskuutta ja lai-
titetttta. Saattaapa itiiiikitt tapahtua, että
keskustelut ja toittiet yhteisten asiain hy-
titiiksi omat sttoraiia hyötynä hänen omille
puuhillensa, koskit hän näiden hyioiiksi tooi-
pi käyttää sitä kokeittusta ja taitoa, jonka
hiin oit hankkinut itsellensä muiden katissa
yhteistii hymää malmoessaitsa.
Mutta kysynee moiti: ivoiko kitkin, mikä
häiteit asetueitsa onkin, tehdä mitään kiitt-
tatisa ja kaitsansa hywäksi? Wastatiksentme
ott suora: iooi kuin ivotkin. Tätä asiaa
ttileitittte itseiit tilaisuuteen todistamaan
esimerkeillä, kitit otamme erityista oloja li;
ketiitiiitt tarkastaaksemme. Tällii kertaa
oletitnte totutti tahtoneet pääpiirteillä huo;
itiattttaa sitä kipeätä kohtaa, joka yleisesti
kttittieiiiiite edistystä hidasttittaa ja waike-
itttaa ja joiika poistamiseen etteitetoii sitois-
tys ja karttumat tiedot otvat parhaitta
aptiitettwoiua.
"Kotiiitaaltm
— Kahdeksas "kiteinen "Suoitieii ntaati-
wiljelyskokous Tiirussa 1881. Toiittikitii-
tiatt pyyttnöstä owat seuraamat rumenneet
kokouksen asiamiehiksi Turuit ja Poriii lää-
ttissä:
Suttdin pitäjässä: tilanomist. K. G. Rosetilterg.
siammarlattnitta: kirkkoherat K. E. F. Beraroth.
!1!3aarianhaiuiuassa: postinhoitaja U. Godeuhjeltii.
Korttossa: prowasti H. (6. voit Bonödorss.
Keniiössii: tilanhoitaja Cltr. Fabei-,
Paiaiioösa: tilanomistaja R. Hedetibertt.
Askaisiösa: tilanottt. wapah. G. voit .baat-iman.
Mhniåmäeösä: inaanwitjeliä O. Mellawifi.
llitdettakirkolla: tilanomistaja O. tiott Torekeii.
Yiiineellä: tilanomistaja W. R. Sahlbera.
Loitttijoella: fröökynä Jitgeborg Thuliii ja tilait-
oniistaja A. Wirseiiiits.
Eurati tussit: tilanomistaja Atigiist Liindell.
!kiantaan ntaaseurak: tilattottiistaja Jolt. Liiitdell.
Eiit-ajoella: tilanami-staa 2!. Björkeitljeiiu.
uimilassa: tilattoittistaja R. v. Frenekell.
Lewaiipellou kappelissa: tilanhoitaja F. Graiiawist.
Thrwääliä: kruuniinivouti A. thtaan.
skalisiösa: piirik. lääkäri K. E-. Oliii.
Parkanoösa: metsänhoitaja A. Pulkkiiien.
Asiamiehiuä otvat tässä läänissä myös
seuraawat iitattseuduilla asuivat toituiktttiiiait
jäsenet:
tietitiössä: luutnantti G. Silfwerswan.
surtikossa: kreitvi tiiua. Ltrniselt.
Perttelissä: tilanoittistajti E. Börtzell.
hioiemäeösä: tilanomistaja E. voit .liuot-ring.
2lsiamieheite kituliimat toimet haittia Turusstt tiäyt-
telytikomisari E. Röiinbätk.
– ttatipungin ivaltuustniehet päättitoät
eilisessä kokouksessaan, ettii keskiewariit pi-
täitiisett oiketts olisi atiitettatoa rakentuis-
ittestttri L W i k l tt tt d’ille, joka oli tarjoit-
"titnut pitäittäiiit tttääriityn lutoitit heivosia
sillit ehdolla, että kaupunki otaksuisi hänelle
50;; nutikkaa wuodessa kultakin heiooselta.
— :tiokyitteii kestikinoarin isättiä on saa-
ttttt 900 ttiarkkati. Etisi wuotena ott
hiiiieit pitäitiitteit 12 hentosta. —— .sluuppi-
tmne H, A" H a gre ll’ille inhonnettiin oi-
ketis ioähissä tttäärin ittyydä wäkeiviä jito-
ittia. —– Lopitksi piiätti maltuusttiiehistö,
että pitheeiijohtaja kutsuisi kokooit kaupitti-
kiltiiset keskusteletitttan niistit toititista, joi-
hin olisi ryhtytttinett rahaiit keräystä war-
teii hätää kärsimille Wenäjällä.
— Turiiii säästöpaitttiin ott heltttikttutt
kuluessa ttiotii talletuksia "71,97 8(;,16t"1: 21
sekit otettti uttis sitt-"3 54,771: 5, joten tal-
letuksieu stttitnta tooitttttt ulosottojen ntää-
riiii :ot-"te 31,2031: 16. Wuoden kahtena eti-
sitttttiäisetiä kuukautena owat pankkiin tito-
dttt talletukset tehneet .titat-" 90,081: 58 eitetti-
ntätt kuti sanialla ajalla oit talletuksia ulos-
otetili.
– Siiomenkielistii kansantajuista liien-
toa ei pidetii citsi siittiitttttaitut syystii että
silloitt oit
—— .siansaliis-laiilajaiset, jotka panee
toittieett tirehtööri C. G. Waseiiius
köyhäiit litkkari- ja urkunisti kouluii oppi-
laidett hywäksi. Näissä saapi kuulla
tätttäti koulutt oppilaiden raikasta ja kau-
nista laitliia, jolla he ennetikin etemäit joh-
tajansa johdolla omat utiellyttäneet lukuisia
kititltjoita. Miel,tissä siis etisi vyhättä k:lo
½7 "j. p. p. lyseon juhlasaliin! Tätittäkääin-
me se itiin, ettei lisää iitahdu, ja osoitta-
kaamme sitett, ettii mittitiirrätttttte aittaa täy-
den artvoit sille työtle, jota herra Wasettius
uiin innokkaasti ja sititrella ittenestyksellä
toittiittact ja ettii suosimme sitä kaitsallista
oppilaitosta, josttt suurta hyötyä :vastedes
on lähtetoä kaikelle kaitsallenime Pääsy-
lippit maksaa markan — tiiutttt palkollisille
ja työmäelle ainoastansa 50 penniä.
— Ytsityiseti juotualaisen lyseon toititeett
panetttista warten Tatupereella ensitulewan
lukuwuoden alusta pidetään kokous tämän
kittitt 14 p. k:lo 726 j. p p. kaupungissa ole-
massa Toitvo-rawintolassa. Kutsnjat otvat:
A" iilieitrtnait, (83. Seliii, E. voit Botis-
dorff, Fr. Stimelitts, O. R. Borg, F. C.
Iertiliertt. Toimottaioa jtt litttltaiva on,
että isänmaanrakkatis uhraamaisuutetisa
kautta tälläkiit kertita tiäyttää, ittitä kati-
saituiie luja tahto ja tuntumin tarwe tätä
iiykyä waatii.
—— Yliotittilas-tntkiiitooii tänä kemännä
pyrkimien koetttskitjoititkset oivat iitäiirätyt
asianomaisissa opistoissa suoritettawiksi ensi
ittaaliskuun 18, 19, 21 ja 23 p:nä.
— Ylitiiläisyyttä tiiattaehtoisteti tiala-
satiituutiiskuittain komentokieli-siik pitolustoa
iiteille tulleessa kirjeessä eräs lähettäjä
"Erakko" ja kehoittaa palosammntitskuntaitt
päällikköjä sitä marten kiiäiityiitään asetuel-
mollismäen alaupseerikomppaniaait, saadak-
seeti sieltii selwiit stiotttalaiset komentosanat
sekä jamalla selwät selitykset niitten merki-
tyksestä, jotta siis temputkin tehtäisiitt kaik-
kialla yhtäläisesti. Jit siitäkin syystä olisi
se edullista, että tikuittaiti reippaammat
ittieliet sekä itse tuleioat joskus astitittaan
asetoelmollisten ritoiin, joiika jälkeen he
epäileittättä tuletoat oleittaati kuittain pa-
rastti toäkeä.
–— Kiwtiloisniis kaupungissa. Meitneellä
wiikolla sairasti watsa" ja sttoliköhää
13 h, ktirkkitköhää 14 h., rintakii-
hää 17 h., ioiltitaittia 15 heitkeä.
—— Laskiaismat-tkiiioita ott täällä pidetty
manhan taivati itittkaati. Taioaroita oli,
ioaikka ei juuri paljon, kaikkia lajia, jotka
markkinoihin ktitttittoat.
Taloit-osto. Pnoleti taloa n:o 1
kolinaunen kaupunginosan 11 kortterissa on
äskeisitt myynyt inspehtori W. Lindroos
yliittääräiselle tullititarkastustiiiehelle F. E.
Wiklund’ille 19,000 itiarkasta. (S. T.)
— Wararikko. Wiittie kiinti 28 p:nä
on täkäläiseen raastupaan jätetty hakemus
saada ltioivtttta mahtimestarilesken Maria
Ktistiita Salmiander-maiitaati pesitti kon-
kurssiin, tvaroja ott 9,247 markkaa 20 tiett-
niä paitse epiitietoista 8t)t) titarkan sutt-
rttista saatawan ja welkaa 14,687 titarkktta
28 petiniä. (S. T.)
—– Kaiihistawa onnettomuus. Wiime
tiistaitta oli entinen peltomies Nikodemns
Helenitts kahden tuuitti miehen seurassa
santakuopalla 5;)ämeenttillin ulkopuolella ka-
titkitoiä noukkimassa ja rohkeni eräätt satt-
takerrokseit tille, jtika satttti rank-:aittaan ja
siteii haittasi Heleniitsen eläwänii allettsa.
Tämä tapahtui itiitt äkkiä, että otittettottian
ktttitppaiiit eiwät saattaneet auttaa häntä.
Saman päiwän iltapitolella ivedetiiiti run-
titis esiitt ja tuotiitt kaupuugin ruuniiiit-
atoaiishuoitcesen. Mies jätti jälkeensä ivai-
ittott ja tiioitta ala-ikäistä lasta sttttreen
kötthyyteeit. (S. :3.)
—— Riiuiitiiupolttooii oli toissa ttiiikolla
ryhdytty Tuiirin tilalla liittisistossti. ’iai-
katt etnänuöitsijä oit otttait tunnustuksensa
iittikaait sytittyttäityt lapseit, jonktt hätt sitte
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
