Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
alkkia.
perjantaitta
blaliiiiiii 5 jiina.
I’jetoja. ikat-un jcaujiuanStu "ja bittisi-suomesta.
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssoniit kirja-
kauppii, herra C. A. Rönttbergin kauppapuoti, Lin-
nankatu 36 I; seka Hj. :liydtnattiii ja kutnpp. lamppu-
puoti Linnankatu 1.
Tilattsljinta:
Turiin posti; Muissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 m. 2 in. 52 p. 2 iti. 82 p,
!4; wuodelta l in. 1 iti. 26 p. 1 m. 41 p.
Lehdett konttori ja naittoi-aikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Lehdett !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlttioitnksia
ii. 15 pennia ensi sitvttlla ja 10 pennia ntuilla
siiviiilla pieneltä riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
-
8 sunniitit. Kolmiuais. paitti. saarnaamat:
Tuoiniokirkossa, siioin. aaitiusaarnati (k:lo 8):
w.pastori Stenströiit-, ruots. aaniitsaarti. (k:lo
11): past. apul. Nordinatt; suoiti. ehtoosaarnaii
(k:lo I/23) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4):
w. pastori Malmström.
Kollehii tulee :varattomille jumaluusopin
oppilaisille.
Lin ii a n kirko ss a, (k:lo 9) suomea: lähetyssaar-
naaja Kitrioinen.
Lahetnshuoneessa Laiitisellä Allakadulla suo-
ntalaitieit raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:lo 6 s. p.p. joka sunnuntai.
Sattuneesta syystä pe-
" ruutetaan höyrylaiwa
"pali-n" elokuuti 7:ksi’ patinaksi’ "il-
moitetiu "huivimatka Hatikome-
meeti. Ioh. Gust. TLikesiront.
Meijeriastioita,
priima rttotsin teraslootuista, erit-
täiit helppoihin hintoihin tttyy
Ferd. Freitckell.
:suuri wiirasta
askukelloja, Seititåkelloja, Lasi-
silmiä, Pitieeiteita, Optillisia
kaltija seka hienoja korukaluja
myypi J. G. Jttlitt.
Aleksanteritttoriti toarrella.
Myytawa’ua naideti sanomain
paitiokoiittuorissa:
Plleellklkmks; 25 pejtniä,
araita .skyltoyrukiita 1889
wttodeit satoa, itäwiii 9"i
prosenttia,
P. t2l. Swiltera’illa.
iLiihctetty.i
Pappissiiiidytt totiltiopäitoiiiiiiestett
titalitseitiis-asiassa ttittiitaiita saita.
Aiira on n:o 29 ottanut pulmaksensa,
miten pappissaatyini jäseniä olisi walitse-
minen. Lehti pitaii sett suoramana asiattii
että prosessorit, herrat Clewe, Donner ja
J. Forstnaii, herrit Yrjö Koskisestii ei
puhuttiistakaaii, eittieti kaikkia tiilisitoiit
saadiitt jaseiiiksi jit ettei kuiteiikaati ketäati
setilaista toalittaisi, joka kerskiia itseansa
siitä ettei han suonien kielta tooi piihitit
eikit ytttttiaraa. Naissa asioissa oletittite
Aurii-lehdeti katissa yksiitiieliset. Mutta
uteista ott Aiira tällä näin yleisella tolit-
taiikse.llatisii tehnyt edellaiiiaiiiittiteti herrojeii
wiilitsetttiseii, siina tiiaärassa ttiissii Attrati
lauseita otetaan hiiottiiooti, jotenkiti mahdot-
tomaksi, silla itiiiikitiii tietty ott, tiipahtiiwitt
jäsett’waiilit pappissaatyyti 7:ssa eri ryh-
niassa, joillii ei yhtaan ioahititakaiiii sidetta
eli yhteytta ole keskenansa. Mika nitistit
eri rylnnista nyt pitaisi Auraii mielestä
ottaittati malilaksensa ttatttat herrat? "Jiiis
akitdetitiiin walitsioillii tietysti otikiti setilitiset
mielipiteet ettii mainittujen herrojeti walit-
settiitieti siella woi titllii kysymykseen, iiiitt
uu mici-3"; jaljella l; nialitsiaryhmai’i. tillika
eli mitka tt:sta pitaisi heidat walita? Tiissii
ilmitulee esityksen piiuttuwaisiiiis, sillit
työlaasti tooi taitoonkaan etta kiikaiiti
koulunopettajain toitlitsiit-ryhttiista tahtoisi
walitii nutitta kitti korkeintansa yhden
ulkopuolelta oittaa piiriattsa, tiittttit kun ei
ole ehdotettu ketiiatt nimenomaan, niin
epatietoismts kaiketikkiii tekisi ettii piiitt
jokaiiwii kysyinyksessa olewista prosessoreista
jatsi toalitseinatta. Satiioitt ott laitii pap-
pien walitseiniseti kanssa. Mitika hiippii-
kunnan papit, jotka wähänkitt woiwat
kasittaii säatynsa toaalioikendeti kalleutta,
tahtoisiwat ioalita 3 eli 4 miesta ulkopiio-
lella omaa piiriänsa? Kiin siis Aura ati
ruwennut esittatttaaii walittitwia ittiehia
pappissäätyyn ttiitt olisi hyma jos se esitys
tehtaisiin niin, etta toalitsiat woisiwat
siita jotitin kaytanttöllista johtoa saadit.
Muuten se tneidan ttiaassa yleensa
noudatettu ttjoilewa arkamielisyys erittain
pappissäätyyn !valitsemisissa ei kaiketikkaan
ole itse asialle edullineii, sillä seitlainen
iintpimähkailentiitett, kitti ttseii walitsia,
ehka heilla ott hywa aikoitius ja tahto,
ktiitetikitt ihatt epätietoisititdesta pakotetaan
wiskeletnaan aaneiisa niin ja ttaiti, ei
kaiketikkaati ole hytttaksyttawa. Me siis
soisitttttte ettii !ikurit-lehti esittais taydellisen
kandidatiliistati pappissaiidyii walitsetttista
warten. Jos se katididatilista eroaisikin
yhden eli toisen mielipiteesta, tiiiti se kiti-
tettkitt olisi jonkunlainen ohje tassit tar-
keassa asiassit semmenkin ttiaetitaitstait
ttiiehille. Rtt.
Kotimaalta.
— Wirkawapaiitla. Elokitun 1 patinatta
ott kitioeritöörintoirasto siita tehdysta pyyti-
tiiistii ntyötitanyt liiatiitiratititiestarittapit-
laiselle G. Selitt’ille toirkattiapautta
mainitusta paltaasta elokituii leiniitti sekit
hatien sijaiseksensa ittaaraittiyt kauppungin-
kamreerin Hjalmar R y d iti a tt.
—— §kahdeksas Sitotneu yleinen titaan-
wiljelysiolous Tiirussa 1881. Kokoukseit
toitiiikitiiiiati ehdoititksestii on rautatiehalli-
tits ryhtynyt sellaisiin toittiiitt, etta woiti
kuletusta tviirteii tulee jaawaitttiit seuraa-
maan sitä tawara-"juiiaa, jokii Turkituti
siiiipiiit perjantaina elokuitu 19 p:na (wii-
meinen kiirjataloitstitotteideti sifaiitijattii pai-
wa), ja tnatkttstaja—jittiiiii Turkuiiti tuors-
taina sattian kiritti 18 paiioiitia.
Sainoiti tulee yliiiiaariiisia jitttiii kulke-
maan kokouksen kestaissa Turitii ja Loi-
tttaaii asettiiiitt wiilia sitett nimittain, että
sittiat tulewat Tiirkititii immulla ja lahte-
toat sielta ehtoollii. Taniati kautta oiotit
kaikki likiseuduilla raittiitten lahella asuivat
hetikilöt tilaisuudessa kahinaan kokouksessa
ja sett nayttelyissiin tarwitseittiittii wiipya
Turussa yöta.
— Opeltajattareksi Tarttilaii ylhäisem-
paatt katisakottliiiiit Saakstuaeti pitajiissa
ott johtokitiitii totilinnut opettajatar-kokeliiait
neiti ".Nathilda Wideniits’en Turutt kau-
pungista.
— .siansaiitajuisett litettnon pitaa Uske-
litti kansakoulussa etisi sunnuntaitta 7 p.
elokititta kello 5 j. pp. ylioppilas K. E.
Silwander. — IliIIe: Naiseti merki"
tyksesta yhteiskunnassa.
— liskollisuuden ja kuuliaisuuden iva"
lan toatiitoiwiit juutalaiset t. k. 2 p:na,
Tilaisuutta ioiirteti oli Helsingista saapunut
eras rabbini. Wala lausuttiin tiiettajiiksikiti,
jotikii pitikkiitttiijtiri, ewerstt (siolotitiitschesf
kittisiille litki.
—— Lötjtö. LLiiitiek. 28 p. iltapuolella
löysiwat ttiitittattiiit itiiirjassa olemat naiset
hopeakaluja eriiiista lahella Pikku-Heikkilati
tieta olewastii metsasta. Kalut oliwat
kiitkettit ttiiiiihitii ja kanerwa- sekti itiitstikkii-
pensaat peittiwiit pitikiiti. Jotiikiti kiilsi
pensaitten ivalista ja kiiti tiaiset rupesiwat
sitii tutkitiiaaii, liiysiwat he isonpuolisen
kaimiin ja kitstiii—astiiiti ytitia lusikan.
Tuleiiiana pi’iiioaiia löydettiiti stiinasta piti"-
kasta wiela liiittatieti ja kiittha. Kitikki
naittat kaltit owat toanhaa puhdasta hopeatii.
— Jtseiiiurha. Krituiiuniiiiikasiiniuhoi-
taja Mikkelitt laanissa, luutnantti ja ritari
J. E. Björlitig lopetti t. k. 1 p. ela-
ttiänsä reioolweriii laitkauksella Wastmaeti
ja hautaustniiati wälilla olemassa tttetsassa.
Wainaja oli syntynyt w. 1854, oli wii-
tneisessa itatiiaisessa sodassii, jossa hari
sai koinati haaioait paahattsa ja nitttitettiin
w. 1879 nykyiseen wirkaansa. Sodassa
saaditt watttttiat oliwat wiirtiiaan syynit
tahan kiitttaliiiiti tekooti.
—— Hitonosti onnistui. Eilisestä wiikko
sitten karkasi takalaisesta laatiiti wanke-
udesta eras warkaudesta elinkaudeksi tiio-
inittit watiki Iohan Wileti, kotoisin tästä
kaupungista, ttiittta saatiin jo seitraawatia
patinatta kiini. Karkaus tapahtui nain:
Kutt wallesmannin renki oli mennyt pai-
toalliselle ja siksi aikiia pistättijt huoneensa
atoaittteii owen pieleen johonkin rakoon,
kawalisihe W. santiiiiii huoneesen, joka oti
kolmannessa kerrassa, otti aivaittien sisaatt,
puki rengin parhaitt waatteet paalleen, si-
titusetista iilkaiti taskukelloon asti, otti akku-
tiati toisen pitoliskoti paikaltaan poissa
hyppäsi siita laheiselle ulkohuoneen katolle.
Haukala oli jo sekin hyppäys, ttiittta han-
kiilatttpi taiwal oli toiela edessa. Katto
oit, tiaet, itoin 4syltaa korkeiilla maasta.
Hati nayttaa etisin liiskeintieeti raystaasen
riipuksiin ja siita sitte atittaitttieen liion-
tioti laiti toaltaiiit. Siiapas oli wetänyt
seinaaii wiirun aittit puolimaltin asti, ntut-
tastina sattittoa touoraitksett loittii patiiki
wastaan, jottii miehen taytyi keiskahtaa ta-
kaperin setalleen alas wiettiitoalle tatttereelle,
iiiihiti jiiikiii hetkeksi pyörryksiin tiiakiiatiiaiiii
"Siina sanoo han ttahtteensa paljori ryssia
yttiparillaatt, waikka luulee niita olleeit waati
yhden. Ryssa sanoo myös ttahneensa tuie-
heti siina, waati luuli joksikiti juopuneeksi.
Toittttuttitaan sitttoo hatt tuskiillii kulkeneett-
sa joiikttii ttiittkitti paahaii riiittittieit ojaatt
ja sittetiittiiti laheiseeii Ison-Heikkilati toil-
japeltoott, jossa tttiikiisi yöiisa. Seuraawa-
nii paitoana oli han taas jatkanut matkaatt-
sii iiietsistöati ttiaitiitiiit talon takalolle. Siel-
tii löydettiiti hati jo seuraawana iltana ja
titotiiti takaisin liittiiian selkaattsa poteitiaaii
— pudotessaan oli, ttäet, hanen selkattsii
loukkautunut tiiiti pahasti, ettei woinut-
kitati kauemmas wnorokaudessa paeta.
—— slittittantaraii liike tiiiyttiia olewan
satatttassantitte aika toilkas. Laiikkujittiiii
tulee ehtimiseen, ja walista itiinkin pitkia,
etta niissa ott nelja" wiisikynttttetita tintit-
niia.
—— Laililasta Eloktiittt 2 p. Eti ole
tulela tiahtiyt mitaati kittiiiitstiittitiie Aitrati
palstoilla jit setitahdeti otan puhuakseni
itiiitttatniitt siittiin tahitit uitteett lehteen
talla ensitttaisella wuodellatisa.
Heitti’inteko on jo loppumaisillaan ja
olisi lopptitiittkiit, jas ei sateet olisi sita
titiiwyttatieet. Heitiia tulee kittttiiiiititiie
iitahan puolisesti. Syyna ott ollut kuiwiiiis
ja heitiaitiadot, jotka owat kuitoissa nji-
tyissa tehneet tvahinkoa. Ritisioainiot oiotit
hyniin harmoja, jotta tiayttaa tuleman
huono ruisiouosi. Suwiwiljat sitii mastotit
itayttatitat liipiiiiwiltii, jottii niista woidaan
odottaa hyttiaa tuloa, jos waati ehtitoat
iitalinistua etiiteii syyshalloja. Hitaasti tie
kaniininkin ttayttawat walttiistiiwiiti, kitti
oit tiiiiii kylttiat ttiiilet.
Ikiiiointa oii se, kitit tiito siidet, tveri-
koirat, einiat lakkaa ttileiitisii tekeniasta;
nha iitaitti ottaittoiit uhriksensa ihmisia sii
eliiititiii. Nayttaa silta kuti tahan asti
litistetyt keinot ttiidett haitiittaitiiseksi olisiwat
olleet tiirhitt. Wornattenkiti sai kyllit il-
ioeksiä, tiiittta ei siita tiayta apiiii olleen;
paiiitviistoiti nayttaawat pedot waan eitett-
iieeii.
Wielakiti johtui! mieleeni sitiveti suloisuus,
jolloiti on toiwoit iloitten aikii. Kitit
ihtiiiiieti waati ahkerasti ja Jutttalaati
luottiieii työiita toimittaa, tiiiii antaa
Itimala hätielle siunauksensa; ja hitonoil-
lakin ilnioilla tulee meidan tiiuistaa Ju-
tnalan wakuutusta: "Äla pelkaä, minä
olen sittuti kansasi, sanoo Herra””. Jutnala
jakelee ttteille lukemattomia ilon-aineita:
Hati kasivattaa monenlaisia hedelntiiä, wiljaa
ja ttiititta elatukseksemme. Muistakaantine
siis ite kaikki hauelta tulewan ja olkaamme
Haneii kiitolliset lappsetisa.
Halla katoi kunnassamme wiitnekuun
18 ja 19 p. malisetta yöna ja turmeli
perunainvarsia alhaisilla paikoilla; mititta
wahinkoa ei se kitiniiiiiikiiaii tiaista tehneen.
J. Wuoritien.
Nauhoitetlttja otitksia. Koko elo-
kuitllii oti kielletty tuetsastaittasta hirwiä,
inajiiwia, peltokanoja seka saitian kititn 9
panoaan saakka peuroja, janiksia, ttietsoja,
teeria, peltokiitiojii, riekkoja ja kottaraisia.
—— Ottiitnisetwälikäriijiit. Taitvassalon
pitäjässä Hakkenpiian kalassa Kletttolati
talossii oli wiittie.kuun 26 p. lapseii mur-
hasta toalikarajat, joihin oli saapunut tiio-
ttiiiri, lauta- jii wieraat miehet, tiiutta ei
syytettaiva, joka lienee takalaisessa laatiin
watigistossa. — Kitinka liiita oikeastaan
lienee ollitt, kerrotaan waati etta wieraille
miehille olisi keitätetty kiihtoipiitttiit –— luul-
tatoasti turhanaikaisista waiwoistaati
Läiinintaiittisto oli koossa wiime
keskitoiikon ehtoopuolellii. Siitta kasiteltiin
35 asiaa. liiitselntiiksen toitititettua wapau-
tettiiti asetoelioollisiiudesta taiteilija A. A.
I attssoti, tnituraajaitoppilas Aksel
R ö ti ii q to i st, ritsthollai:iiipoika Otto
Iuhiittinpoika H y ssala, talonpojanpoika
Otto Hernian Henrikiiipoika Ptttitari,
renki Juhaiti Anshelnt L attd e l l, talott-
pojiinpoika Erkki Biktor Janson. Alla-
ttiainittujen henkilöjen tekeniista ivalitukiista
hywäksyttiiti: talottp.poikii Iohanties
E r i ks so ii’iti, merimies Adolf J o h a tts-
son’iti, tiiloitp.leski Sofia Ekltttid’in,
merimiehenmainio Maria Serasia J uha-
ti i tityttareti, talotip. Kiiarlo Erkki
And erssoti’iti, merimies Matti Wilho
L. i ti d b l o tii’in, Juhatii Aiikusti K a r l s-
soti’in, Juhatii Llukiisti :li o rd l utid’iti,
.siitaria 2lukitsti "D ii ti i e ls so ti’iii, Kaarlo
Wilho Söderltt ii d’iii, Erkki Aksel
?; ö d e r l it tt d’in ja Kaarlo Erkki J a n s-
son’iii seka ittiiitraajanoppilas Kaarlo
:lintti S ö d e r l tt n d’iii. Sutttari Juhatii
:liukasti Iatissoti ja merimies .ikaarlo
thtkiisti Jolj ii tissoti siiitoat witoden
odotusajan. Torpparittpoika Matti Alfred
M a t t s s o n tulee uudesti kiitseliiiiikseen.
Meriniies Erkki Eittil M ii t t s so ti’iti
ja Matti Wilho Erikssoti’iti walitukset
hywiiksytttitt osittain, tuittia tvalituksen
tekijiit eiivat saaneet wapaiitustii aseiveltool-
lisititdestii. Seuraatvat ioiilititkset hylattiin,
taloiipojiitipoikiiiti Toliias Jithaitinpoika
3solauriti jit Toltias Heitriks-
so ti’iii, luotsioppilas Iltitti .ikustiin S ä ll-
tii a ti’iii, merimies Maitnu Roinrt N o r d-
str "ii ni’iti, renki Johatities Mikael B l o nt-
qwist’in, pursiinies Kaiirlo Aukusti
Littdlterg’iit, merimies Kiiarlo Erkki
Erikssoti’iii,AtittiAkselMattsson’iti
ja Jithaiii Biktor :liuttdberg’iti seka
luotsioppilas Erkki Matitipoika Söder-
lund’in. (S. T.)
—– Taas peto kaapannut lapsen. Ä" U,
kerrotaait, ettii Wahdoti kappelissa Lawg-
niiten "kattaisen tiiloti porstuasta oit toisine
siiittiiititiiitiii paitoalliseit aikaitii susi kaapatt-
tiiit kahden wuoden watthan lapsen. —
Oikeeii kauhistuttaa kitiilla yhtenaan tiain
hirweita tapahtumia.
—— Huwitualka Helsittaistä Turkuun
tehdaan "Stoett Dufwallii" etisi lauantai-
na k:lo 6 j. pp., jos tarpeeksi osaatiottajia
ilttiaaiititit. Kuteti tietty on, wiettä Tu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
