Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4034.
perjantaina
SV’Sltinin 30 siinti.
Iiotojei ’kiiriin jcaujtimöjsta "ja bittisi-suotuesta.
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Iahnssonin kirja-
kauppa, herra C. A. itkiinitbergin kauppapuoti, Lin-
nanklltu 36 B sekä tids. Nydinanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linuankatii l.
Tilaitshiiiia:
Turun posti; Muissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 m. 2 m. 52 p. 2 in. 82 p.
I/2 wuodelta 1 m. 1 tii. 26 p. 1 ni. 41 p"
Lehden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Lehdea !vastuunalainen toimitt-ja:
Maisteri O. F. Borg.
Jliiioitiiksia
ii 1."; penniä etisi siivulla ja 10 penniä ntuilla
siniuilla pieneltä ritviltä ivastaatiotetaait lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoitin kirja-
kaupassa.
16 sitounut, Koliiiinais. oäiw. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, suom. aamusaarnan (k:lo 8):
wpastori Stenströni; ruots. aamusaarnan (k:lo
11): past.apul. Nordman; suom. ehtoosaarnan
tk:lo 343) ja ritots. ehtoosaarnan (k:lo 4): tv.pas-
tori Appelberg.
in" Kollehti tulee urkuiiistille.
L i n ii a ii k i r k o ?; s a, (k:lo 9) suomea: liimansaarn,
Udelius.
Lähetyshuoneessa Läntisellä Allekadulla suo-
malaineri raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja riiot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
Merikoulu Naumalla
arvataan 15 p. lokak., jolloin pyr-
kijöitä kouluni: sisäänkirjoitetaaii.
I; R; Jgnatiiis.
Tekntiiteit §käsityökonln
awataaii jälleeti ensi lokakuilu l:nä päiwänä.
Oppiaineet: Wapaa-, kone- ja rakennuspiirus-
tus, lasketito, kaunokirjoitus, sitontcn ja ruotsit! oi-
kokirjoitus, tekstitti-3 ja kirjanpito.
Sistiätii’irjoitito tapahtuit lokakuttu 1:stii päi-
wästä alkaen joka arki-iitatta kello 7——8. Lukukausi-
maksu 2 :narkkari suoritetaan sisäänkirjoitettaissa.
Jos pyrkijäit holhoja tahi mestari haluaa sitarit-
taa iiiaksitn lukukauden lopulla, pitää todistus siitä
sisäänkirjotettaissa annettaman. Titrkii, sunsknulla
1881. Esiniies.
Köyliäit iiiitaden neitinoja.
II-
Maanwiljeliän kauhistamin wihollinen
ott, niinkuin kaikki tietäioät, tuo pohjan
pakkanen. "saako se turmelee laihoit, kiin
tämä jo kukoistaa kanniituiltallaiisit, tahi se
lähettää palweljansa tyhjäksitekemään inaan-
wiljeläit woiwat, eititenkiiin laiho oit pääs-
syt "hoioäätt alkuunkaan, syksyllä toimittaen
warhaiseit talwen tahi kewäällä inyähäisen
kesiin. Kaikessa tapauksessa iitaaiiiies ei
woi olla wartiia, että häit sen kynsista on wa-
paaksi päässyt, etiiteiikititt hän ott wiljansa
korjatuksi saanut. Waarallisinta on siis
rakettiini koko taloutensa uiin, että se koko-
tiaiisa riippttit tämän inieliwallasta, iitiitta
ikäwä kylla tuhannet jitttri itiin tekewät,
waikka heidän kokeilluksensa kyllit pitäisi ol-
la kaiwaiitta laattia. Tätnäkitt wuosi taas
jatkaa tuota opetusta, saittekin puolestani-
iiie tahdottane lukijaimme mieleen sitä te-
roittaa. .ltesäinen halla kyllä ei ole täyttyt
pellontuote iiilaaiiiassa, tiuitta teivaiset kyl-
iität owat sen sijaan rukiin titlot wähinipääu
iittiiirään slipit-taneet ja kewätwilja, tiittikkit
kyllit oli katulista, ei kerjenttyt kaikkialla
tvaltnistnniaan, ennenkuin joutui syyskiliin
pakkasten tinttiin. Siiitkitt mielin ott siicö
pitkitit talinen tolideit astitutinena.
Mitä tilisi tekeminen, soltit wihdoiitkiit
tuostit . hallan häwitykseötä päästäisiin?
Siinä ei tilitit iiiikiiän tilitit, kitiit talouden
asettaminen sille. katinalle, että klikit toimeen-
tulo ei riipu ijäsadosta" Sitä tietiisti
ei tooi kotoit.utu iiiiilttiiiin, että hallat teke-
wät maamiehelle. suurell waliiiiaeu ja
että klåyhempiä luuosiakin tulee, mtttta täy;
delliueit nälkänntosi woidaan tantalliswii
kuitenkin esliiä tulenta-ota, tillittttt tätä
wartett oit tuiki wälttämatoittä, että inaa-
inies rakentaa toimeentulonsa yhlä paljon
karjantuotteiliin kuiu peltoset! antamiin jn-
tviiii. "Se ei täi,i enää laatititit, ettii isäini-
itie isäiii t-.tioalla pidämme tarhatiiine peräti
siionelinkeinotta, joka ioaait mitenkuten oit
hoidettuani" Seit ei kellutit, että tyydytti:
tite siihen, tilitit luonnolliset niittymme an-
tawat ja luonuttamme karjantuote liassa ja
nälässä. Iits ineiidän :tillitti olisi totihitti
taipitioaiseiiipi itiisien tapojen ottamiseen,
woisiwat ne liikuisai" iitaanwiljeliät, jotka
jo intiat rumenneet tai-kkaa waariapitäinään
"heittiin kattolista ja karjan hyitiästä lioi-
dostit, olla ljiiioinä todistajina, niiten sel-
lainen toiiiii sangen liinoin palkitsee tyon-
tekiän waiivitu, iitiitta Matti iiiitiitistaa
’ :’lriooisat
waati silmänsä ja tekee niinkuin eniten.
Hänestä oit pääasia, että hänellä ott aniara
ala peltoa, jota hän ei kerkiä eikä kykene
kurttiossa pitäntään, jotta se antaa jotenkin
huonot laihot. Ios hän pitäisi waan puo-
leti tästä wiljeltynä iliaatta ja sen hywin
muokkaisi ja sonnittaisi, itiin hän saisi yhtä
paljon, ehkäpä etietiiiitänkiit wiljaa ja kitsata-
iva laiho olisi nilit wäkeivä, ettei se pienis-
tä halloista pahenisi. Täinän lisäksi kas-
waisi sitte tito toinen osa hyivää heittää,
jolla hän tovisi karjaansa eiteiitää ja siten
montit wertaa enemmän tiiaitoa saada kiiitt
hänen nälkäiset lehtiiätisä ennen owat hä-
nelle antancet —– puhumattakaan siitä, ettii
hän ttyt pääsisi titosta edeswastauksesta,
jonka eläiitten rääkkääminen häiielle tttottaa
kaikkinäkeivan Herran silittissä.
Meitä ivastaait ivaisi joku toäittää, että,
tämä wuosi oit osoittanut, ettei aina hei-
nätkääti menesty ja että sekä karjaithoito
että wiljanwiljelys woipi joiitita turmiolle.
Täniä ott kittienkin toaait puoleksi totta,
sillä tänä witoiiiia kyllä luounolliset niityt
oliivat tuiki huonot, iiiittta hyttiin wiljellyt
heinäinttat eiwät suinkaan paljaitta olleet.
Eteioät inaanioiljeliät eiwät siis ole sellai-
sessa tukalassa tilassa kiilit nuo ivauhoillaan
olijat, jos kohtii tänä wuonna heilläkin oit
huononpuolinen heitiäioitosi, itiin ettii
täytyy karjaakin ioähetttää. Mntta sen
sijaan sitaioat karjantuotteista sitä paremman
hinnan, jotta himmit suuruus joltisesti
koitilaa tuotteiden ioähemntyydeu.
Tässä tilisi tietysti ainettit waikka kuinka
pitkään puheesen tahattsa, iitittta koska asia
tawallisesti ei pattitie pitkistä puheista,
luulisimme, e tä pietti ehdoitus woisi tässä
kohden waikuttaa eueiitiitäit kuin tititkäätt
sanat. .siäliunyinme sentähden kaikkien
iiiaanwiljelystä l)arrastawien puoleen ja
kehoitamme heitä kitkiti kattilassaan pa-
iteiitaait tointeeit kokouksia, joissit keskustel-
taisiin sellaisia asioita, joihin tilit olennite
toistanneet, Täntmliisien keskiistelitiit ja
yhdessa-olon katitta tooisi monta paran-
nusta aikaan titlla ja tieto uusimmista
paranitasteittaista laiti-:ainoiin piireihin
leniitä. Oniien kokettiusten esiintuominen
nilissit kokouksic:tsa ivailuttaisi tooiinallisetn-
iitin kuin niittään kirjalliset selitykset ja
lierättäisi haluaittuissakin tälläisien toteuttik-
sii-:ii tekemiseen" "sutilaksi ei myöskäätt
olisi, jos kttiita,laiset yhtuisiwät jonkinlaiseksi
seuraksi, ttiinkuiu äskettäin kuulitu tiipiit)-
tiiiteeii esimerkiksi Soiiterolla, iitittta itiis-
sätiit kuntussa, joissit ei woida järjestet-
tyjä seitioja aikaansaada, olisi satunnaisia
kokouksia titon tuostakin tiitiiittinen; .liitii
näiden kautta ettsii! saataisiin iileiscnis.iää
iittoa toimeen, niin ttiitiiiit kokoukset sitte
wähitellen woisiioat warsin-iisiksi järjestyä.
.itiin sitte kerran olisi itiin pitkälle päästy,
että joktt kutinassa olisi tapana pitää yh-
teisiä keskusteluita, kyllä silloin yleisetkin
iiiaanwiljeluskokoukset iiiiiilkkaiksi tulisiwat ja
niistä woisi aruntamatonta hiilituli lähteä. —–
maanmiehet riilttokää tälliiisiiit
piinhiin! Piau tulewat pitkät talioipiiiteät,
jolloin kesäiset kiireet eiwät joka lietkeli
tyoiltekoou waadi. .tlititttätää iiiiitiikiit ko-
loimtnaksenne käskettäii:ie t’e—:.kii——:;teleiiiitatt
kaikosta siitä, joka iitaanwiljeliälle ja kansa-
laiselle iooipi hyitdiillistä ja tarpeellista olla.
)topelii tahtoisimme tähän lisätä seit kelioi-
tiiksen, että maata iiiiljeleioät herrat tässä
asiassa osoitt-.iisiwat hoiviin esimerkin ja
ottaisiwat eitsintiitäiset aske"eet tällä alalla.
"storini-talta.
Hiippakiuitiatt saitoiiiia. tTiirnns :lii-
initetty: kappalainen Llhtioetelissä P. Il.
Kallio kirkkoherraksi Pirttikylään. —
Waltuutettu: w. t. kappalainen I.J.
W este r litnd kappalaiseksi Wähäänkyröön.
" Awonaiseksi julistettiin: kappalai-
senivirat Alawetelissä, Seinäjoella ja Kos-
keit kappelissa sekä hakiain pittttteesta kap-
palaiseitwirat Putikalaitumella, Nottsiaisissa,
Sitappertiinassa ja Poljjtiittiitäjässä.
— Walliopäiwäiiiieswaalit; Porioaris-
säätyyn on walitut: poriitestari E. M o-
laitder ja kauppaneuwos I. Grön-
feldt Porin kutista; waltioneutvos L.
Lindelöf, kauppias K F Nyboin,
kansak. tarkastaja W. O h b erg, kaup-
pakottluiitirehtööri F" Heikel, kaupp. A.
F. Wasenius, tehtailija F. Heitit-
li e r g e r ja raatimies E. O h in a n Hel-
singiu k:gista; insitiööri—kapteeni K a a r l o
Kustaa S antit ark Hankoniemen
k:gisttt; insinööri O s s i a n B e r g li o ni,
kauppias S e lin ja kaitppaneuivos H a m-
ittariin Tampereen k:gista; toht. K T
A l f r e d B i ö r k ut a it Lotoiisait k:gista;
talottpoikaissäätyyu: talokas Iisakki
H a tt n tt k s el a Jlmajoen istumasta;
kirkkowäärtti Erik P "o ys ti "Jääs-
keit t:kunitasta; talollinen H eikki
T i k k a n e tt Jisaliiten t:kuititasta;
talolliitett L a it r i L a it iit ett Pielaweden
t:kuiinasta; B i et o r S ö d e r l ii n d
Piikkiiiii t:kuniiasta; pappissäätyon: Kuo-
pian hiippakitniiait edusmiehiksi oit walittit
tiioniioproiintsti A. G. Borg- assessori
W. Liudstedt, o. pastori A. 6;.
W este r l u ti d, tohtorit J. W. C a l a tit-
tiius ja E, J. And elin sekti pastori
so. S c h r o d e r it s. Porwoon hiipoa-
kitiiiiait edusmiehiksi oit walittu: tuontio-
kapititlinassessori J. B I ohaitsson,
kirkkoherra :’l. .W. Lij ra, tiioinkap. asses-
sori, toht. J. tl. Litidelltf, prow.
"8. K. Lampen, kirkkoh. A. O. T ö r n-
ud d, sotaprow. E. B Pettersson,
kappal. A. L i l i ii s, protti. O. M. N o r d-
ströin, proto. J. ?. Fredrikssoii
ja kirkkols. N. Iärwiiten; prosessori
Cletit e .ltiiopion hiippakunnan kouluopet-
tajain edusittieheksi.
— LJiiäristii Siioiiieit paiikiit !0 iii-.tr
kan seteleistii oit pankki antaintt seuraawan
kuulutuksen, jossa selitetään tiiiteit iot’iärät
setelit oiotit oikeisttt eroitettawat sekit sillis-
tetaatt että 10 iitarkatt seteleitä toistaiseksi
ei aitiieta liikkeesen. .liitulutits kititltttt näin:
.liitit iviiitte päiwinä tvaihdettanntksi oit
tarittu ioääriä kymmenen iuarkan seteleitii,
jotka oiotit erittäin hittoin walmistettu ja
eitsi katsannossa eksyttäwästi iiiuistitttawat
oikeita, oit "Suomen "nuikki katsonut pitä-
ioäiisä saattaa tämä yleisön tiettäwäksi ja
lisäksi iltitoittaa, ettii iiiiiiirät setelit parhai-
teit tunnetaan seitraaioi:äa eroaivaisituksista
ja toirljeistä:
pititaiieu ttolijtt iiiissä kappaleissa, sotkit
tähän saakka oivat olleet liikkeessa, oit waa-
lakka, epäselwä ja epiitasaitieu. Tiiollai-
tieu yleinen setelin iiäky oit lähinnä anta-
wa aihetta epäliiiiloon, ettei seteli ole oi-
kea;
etusiivulla tekstissä "einot denna sedel
ltetalar Finlands Bank" oiotti satuit "seiti-
laiich Bant" iiiiiiirissä seteleil:tsä painetut
pieneiniuillä kirjaimilla kuin oikeissit;
takasiioulla wenäläisessä tekstissä ",l"t——
enti; .ii:ipitt; ;n;"iyi"ou"i;" omitt kirjaimet korke-
ammat ja epätasaiseiitiuat kitin oikeissa;
etenkin on sanassa ",;t"ec"-m"" kirjain c- pie-
iienipi kiiiit muiit sekä kirjain 7 suuresti
suhteeton ;
arwokilioessä setelin takasiivun oikeapuo-
lisessa kuliliassa oit kahdessa linjassa pietti
pitoliyiiipyrän kaari. :li-Ijideti liiijojeit lo-
massa on wäärissä seteleissä heikko
marjo wasemmalla puolella pnoli-
—
—
yinpyrää syhdellä ainoalla wiiwalla); oikeis-
sa on sitäwastoin kowa toarjo oikeal-
la puolella samaa puoliytnpyrää (marjo
kahdella wiiwalla.)
Nimet tähän saakka tunnetuissa wäärissä
seteleissä owat Tanielauder ja Granholin.
Scn ohessa iliitoitetaan yleisölle, että
kinnineiten ittarkait seteleitä ei Suoinen
Pankki toistaiseksi atina liikkeesen.
– ökitnitetly. Keisarill. senaatti on tä-
tttän kuun 7 p:nä nimittänyt ja määrätt-
tiyt med. lis" K. A. A c h r en’in, joka tvii-
tne hcinäkiiun 18 p:tiä pidetyssä kaupun-
ginlääkärinivaalissa Uudessakaupuiigissa ai-
noatta hakijana oli saanut enimittät äänet,
oleinaan kaupunginlääkäri mainitussa kait-
pituisissa.
– :iiimikhksiä tj. m. W.t alilääkäriksi
Turuii läänitt sairashuoneesen on lääkintä-
hallitus määräimyt lääketieteeit lisentiati
O. N. Mustelin’in.
— §kansakoulun johtokuntina kokouksessa
wiime tiistaina käsiteltiin seuraawat asiat:
Ensiunä ilmoitettiin, että kansakoulunopet-
tajisto oli ivalinnut opettaja K. W e r k o n
nykyisenä lukuwuonna oleinaait jäsenenä
johtokunnassa. ——— Tekemästä hakemukses-
taitsa annettiin alemman ruotsalaisen koit-
litu opettajattarelle neiti Fanny Stjer-
w a l l’ille wirkaero, jonka ohessa wirka ju-
listettiiit haettamaksi wiimeistään tulewan
marraskutia 15 puiti. Kititenkin oit wirkaan,
jota seitraa 700 markan palkka, paitsee
200 iitarkkaa hyyryrahaa, astuttama wasta
tuletoait lukukauden alussa, jonktt aian sitä
toititittaa neiti E. R en iita l l. -–— Toiselle
opettajattarelle aleiitiitassa ruotsalaisessa
koulussa :liitetili Wiander’ille innonnet-
tiiit sairauden tähden ioirkawapautta nyt
alkaneeksi lukinvuodeksi, jonka ohessa neiti
92l. Sch anittan määrättiin sillit aikaa
wirkaa toimittamaan. — Koska opettajat
Esaias Wanhantent ja Juhani Swed-
lterg edelleen omitt sairauden tähden es-
tetyt wirkaansa hoitamasta, iitäiirättiin se-
inittariitoppilas F. Fahlttrett hoitamaan
edellisen ja opettajat K. 6;. Lindinan ja
A. Tollet yhteisesti jälkimäisen wirkaa.
(S. T.j
"–— Liittdetitj rtittinis; Sett työiitieheu-
tvaimon ruumis, jonka iveite multtaina
aika sitte joutui höyrulaiwa "2"lland"in
alle, "on liiijdetty Jsoit Piikiit rannalta ja
oit wiety haudattanntksi kotiseiidtille.
.kiiti-uitaisiin? kaupunnissa. Men-
ueellä iiiiikolltt sairasti: 34 h. watsa" ja
sttoliköhää, 7 h. kurkkukähää, 9 h, riitta-
köhää ja 7 wilittautia.
—– Jtseiniirha. Wiiine sunnuntaitta
tinttiisi kauppapaltoelija Jlksel 9llfred Wahl-
striiiit ellintänsä lanaan rewolwerilaitka-
itksellit otsaan" Hänen oli päiwällispöi,i-
dässä ruwennut i:eltästä werta juoksemaan,
jonka tähden tiletti hitoiieesensa. .siitit ei
siellä palattuiit, ruwettiin etsimään, ja
londettiin iviiiiteiu kitollcena rewolweri
wieressään eräästä ulkohuinieesta. Wahl:
sirotit ei iitilloinkaan ollitt osoittanut raskits-
mielisnyttä, eikit nutittakaan syytä tunneta
hänen itsemurhaansa. Häu oli 2:3’ wititias
ja paliiieli ioeljeiiisä, tointiuimeii C. ä 2"l.
Wahlstrom’in titona. Litultawa int, ettii
merenjuoksu oli waikuttanut jonkinlaista
sekaannusta, jiistit tämä surettanut teko sitte
oli seuraus. (S. T.)
Iiitttalaisteti iitideitttineden juhla
oli wiime laitaittaiita. Tätiiä ott heidän
laskunsa inukaan 5,642 lottosi iitaailiiian
luomisesta, kertoo "
O. T.
—— siirjallisnutttt. Hra (83. W. Ed-
lund’in kustannuksella oit liittautunut:
"te-"tiettien koitsan historia, .llirjoittantit
Ijrjö Koskitien. Toitteit, uudistettu pai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
