Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuopa niitä nyt metsästä rannalle!
parempaa uutta wuotta!
Mutta hiiteen walitus! Wielähäii on toi-
woa. Ja toiwossa on hauska elää Toi-"
ivosta puhuessani iiiuistnu mieleeni eräs
seikka, joiika olen pannut tämän ioiiodeii
toiwojen lukuun. Nykyjään luin sanoina-
lehdissä, että Wehman prowastikuiinaii
papit oliwat päättäneet wastedes käyttää
Suomen kieltä tilikirjojensa laatimisessa.
Joko wihdoin herrat herääwät —— arweliii
minä suurella kuminastiiksella olen iiäet,
usein nähnyt, että henkilöt, joideii suoilta-
laista mieltä ei sowi ensiiikääii epäillä, kir-
joittawat pienimmätkin tilikirjansa ruotsiksi.
Mainitsen esimerkiksi, että papeilla on pai-
netut listat kollehtejii warten, joilla listoilla
toinen puoli on ruotsinkielinen, toinen suo-
menkielinen. Papiii ei itse tarwitse kir-
joittaa muuta kuin pitäjän niini, kelle
kolehti tulee, wuosi ja kuukausi sekä oma
nimi —— wieläpä arwoiiimikiii, jos niin
tahtowat. Minunpa pisti mieleeni kerta
tutkia, mitä kieltä käyttäisiwät ja waikkapa
tarkasteliti monta monituista prowastikun-
taa, niin löysin ainoastansa kaksi (sanoo
kaksi) pappisiniestä, jotka oliwat nuo muu-
tantat sanat kirjoittaneet suomenkieliselle
puolelle. Muissa oli luettamatta: N. N.
kyrkoherde, prost och kyrkoherde, kapellan
j. n. e. Näin ei ole ihinetteleniistäkääii,
jos piteiiiinät tililaskut, joissii wälistä pää-
täkiii täytyisi wainmta, owat pysyneet riiot-
sinkielisinä. — Ia menepäs tarkastamaan
Länsisuomen pappieii kirkonkirjoja. Minä
pelkään, ett’et löydä suomalaisia pitäjiä
montakaan — ehkäpä et ainoatakaan. Puh-
taassa Ruotsissa ollaan. Wähän toisellai-
set owat olot annettawaiii todistusten siih-
teen. Useat antawat jo nämät talonpojille
suomenkielisinä, mutta ehkäpä yhtä monet
wielä "swenskaanfa wetäwät uninhaniual;
lin mukaan. Minä toistan wielä, ettii
useimmat nyt puheena olewatoiinit hylliin-
kin suosiolliset suonialaisuuden pyrinnöille,
mutta ajattelemattoimtus ja wälistä ehkä
myöskin liian työn pelko owat pysyttäneet
heitä wanhoillaan. Kun tertii asia nyt on
puheeksi joutunut, luulen myöskin, että
muutos helposti tehdään. Hywä oi! kni-
tenkiii, jos siloinen puhuma heiikilö, saa-
dessaan ruotsinkielisen todistuksen, heti an-
taa sen papille takaisin, ja jos hän ei sit-
tenkääii senkielistä saa, jota hän ymmär-
tää, antaa asian tulla julkisuuteen:
Tähän nyt tällä kertaa kirjeeni päätty-
Siis
köön! Toiste lisää. Kärki.
M
llllloiiiiialla.
8t. (-lottliari1’in tii nn elin aitaa-
mieen joliäoeta t. lc. 1 !iiliisiiiiti Siino "Korilch
5113", 2t3.”: "lliiclen ealieal;ii8—5iseiteiliii5—
italialaisen taltat-kryliin aitaaminen liietoo
uutien eiteen alppiiszsön ltiiininiallalciii puolen
aenuain 1ciiii8n1cuntien niilille, uieliipä itali-
seminan ja pz’8)"i"iii8emmäii lciiin lcaililii enti-
set. ilo uanliaetaaii tietää itall-iin "ja Salsöaii
diatorin lcertoa monilnlciiieia )"litz"niii—pailclcoja,
joissa !tarastiiii toiuo, ettii iiioleniininpiioli-
eeti nnnnioitulceeii ja inztötiitiintoieiiuäoii eicle
niitieii lcanSojen tiilillä. "tilitietojen lcaSeaiSi
pyeyeäieemmalcei. !liitii rapaanipi ja aeni-anipi
on nanealciintain lienliinen iiiilcöpiiri, eitti
earmeinniin on taatti! SiitiStJtelieliitJtlceaii )iitti
mittaa jatlcaniineii. 8t" Sottliarciin alatae
on nyt Salcealla ja !taljalla tie aitoilma ter-
uekititi toisianeii; olltoon liinlceeii ecleetaltai-
ain lainehtii/n "irta liztljicljilinen lcaiieojeii
aatteicien ja, lytit-’iiii pnolieii uailiilolle, Siljoiii
muistelet/eit iiielä in)"öliiii8etlcin Siilciipolwt
!kiitollisina tuota n)"1c)"ui1coinaini"ne enni-en-
inoieta telcoaii,
kaarin aeomaet:i oii Bepnnjaeea
ollut parlanientaiieeeti piiliettii. limo-neitiin
minieteri ei eaiioiiiit tietäriinöii, tolclco nii—
ltään linnealinnta ailioo riitata avojaloin-aati
paariii oilceiilceia, miitta ei talitonni; sillä
aelitylceelliineä lciiitenlcaan loiilcata initiiiin
toista 1caiiSSaa. ’1"ai"1coittilco liiiii Sillä Itiiljaa
nai Salceaa, ei ole lielpjio areata. — Itä-
7 al ta lc i ii niiJ-ttiiii j)aaiti1i)"i;)"iii)"1ceees;ii pst-
ezsiän kisuin tiilinjiitäiniittömiiiiii, ainaliin
!tiilitili eräästä is’ienin liirjeeetä niilcin:
"Siitä innoeta jiäättiien, millä sanoinaleliclet
akmetti-"iin piilieleuat paauiii aseinani mali"
äolliSeStii miiiittiiinieeeta, roisi atrata, ettii
ne piilieliit ojitat lieijaetiilceia äijilomatiSiStii
eelit)"1c8i5tii; niuttn Se otalceiiminen on tiiliini.
binaliin niitä Itaraltnan tiileo 1uiileii Saat-
tanani, peltiiiimiittä Siitä seuranaan mitään
saetuetnlceia, raiti-iittiin, ettei täällä ole
miltään piiaitaa annettu ailietta een asian
äijiloinatilliöeen seliittämiseen.
Salcea eumii king-lannissa.
.koulii-aattona oli leolta kliiFliinniSSa tasatta-
mnn Salteii ennin, "jolta ei ainoastaan auu-
riSSa mliiii-iii estänyt liiltettii isaan matlin-"in
Saattoi useampia onnettoiniiiilceiiiliin. ’kneina
joensa täytyi liiii-ojen lalclcauttiia liiillcnnea
ja I.onclonin liaanilla isoi ainoastaan uniru-
1oiSe5ti liiillcea. 7ie1ä aaltoampi muttaa
einiin olleeii länsi Biiglannieea, eillii Bi"i8tol"—
iSta leel-rotnan, että useampia lienlciläitii
ereniiylceeatä meni nii-taan "ja miiut-.iinat
liulclciiiitntlcin. Siltojeii piiiliin oli aeotettii
polisia viirilliset lyliäyt l:ääeSSä niiyttämiissä
ltiilliijoille tietä. Icnaeulztlityjeii "alon ei
näkö-nyt, iiliin miiut-ainan "jalan piitiliän "ja
ratiirniiniijenltin tä)"t"i"i Iaatei ltiillceinaeta.
blanclioeterieeii; iiiilclciii 5 kielill-eit ja l:iiicei
"jiinaii tiirinneirät suteen, lciiitenlcaiin taliin-
goittainatta ylitiiäii ilmiletti.
iksekieiä l:iilialcoita on,1iiiten
"?iirjiiäiilc"" Icertoo, tapahtunnt I(iinan raj-alla.
ss’ailclca lciiiialiiiöet oriit ottaneet liiiltuiinSa
illtaii-linielin ja muita i":i"jiij"iailclco"j;i Kiiläoliaii
piiriesa, oisiit lie liliitenlcin harjoittaneet enni"-
tii "julmuutta liiinieiii lcolitiinn, lioitä peloit-
tiinlcseeii. Bpiitoii"oon "joutuneina ouat Boiä-
eeliin-etit, Kirgieit "ja I()rienneut8it ja’ottanoet
niinilian 1ca1c8i lciiiialaietii 1;J"1i"iii "jii lialcaiineet
linolinalcSi 350 mielien .suuruisen iiiieajoiilcoii.
Kaikeiilaista.
Knstaivin pitäjässä eli joku untosikym-
men takaperin erijs hauska ukko iiiuieltä
L–qwist. Häii oli wasta täys’ikäisenä
uinuttanut iintie jostakiii ruotsalaisesta
paikkakunnasta. Kuitenkin oppi hän pu-
humaan suomea niiii hywin, taikka kenties
oikeaniinin niin huonosti, että kaikki hänen
puheensa käwi riimiin. Sepä juuri hänen
sukkeluutensa olikin. Miiiitamia esimerk-
kiä siis ukko L-qwistin omituisesta ru-
nondesta.
Tapasipa hän kerran kerjäläisen jonk-.i
kotopaikkaa hän kysyi. Tiiiiiii wastasi:
"Minä olen Loimaalta"
"— Jii ei iiieijä pyyr sitä soiniata",
tokasi tuohon L—qivist. —— Kerran laiwa-
työssä pudotti joku kirweensä iitereen ja
putosi itsekiii sinne. Tästä L-qwist kohta
runoilemaan:
"Wainipere
Piirot klrwes mere
Jii mein it’ pere".
Toisella kerralla ollessaaii lludenkaupun-
gin markkinoilla, näki ukko erään inaa-
lais—akan pudottaman siikin rattailtansa
L—–awist ottaa säkin, hankki itselleeii tyh-
jäii silakka-astian ja kaksi kapulaa, ja kas
näin torille rumputtamaan silakkapiiolikou
pohjille. Wäkeä tietysti kokoontui ja nyt
L—qivist kuuluttamaan:
"Meijä näkke
Ko yks äinm’ aja Sorwakomäkke
Ja purot säkke.
Iii sentähre
Meijä lähre
Täniä erä
Kiiuluttama sen perä"
Kerran istui tuo usein mainittu
ukko saamin partaalla, kiin hän yksiwakai-
sesti kuten ainakin lausui:
"Se minä wissisti tiere,
Ios minä ny waa p–rc,
Nii ei se men saawi wiere"
Kurssit.
Suouien Pankki Taminik. 10 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari7 p ...... 264: –— 256: – 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: —— puii:ta st.
Parisi oo p. . . , . oo: 30 98 io
Haiiipuri 90 p. . . 123: 20 122 50 "
Amsterdam ..... 207: 50 206: —; 10""ltu"
1311 10 138: 4l)
,-
Kuulntnksia.
Siitä tehdystä esityksestä on !keisarillinen Se-
naatti nähnyt hywäksi iiiäärätä että yleisistä wa-
roista tulee, päälle sen tapporahan kuin kunnat
inahdollisesti owat niääräniieet, niatsetlawaksi kah-
deiisadaii (200) markan palkinto jokaisesta täysikas-
wuisesta sudesta ja sata (100) markkaa jokaisestii
suden petuista, joka tapetaan ajalla, liiettii 1 p:stä
Marraskuuta 1881 l p:ään Heiniäkuuta 1882, Wi-h-
inaan, Mynämäen, Maskun, Piikkiön ja Halikon kih-
lakunnassa; josta täten saan yleisölle ilmoittaa.
Turuii Maankauslia 28 p. Marraskuuta 1881.
C. M. Crentz.
3).. Schliiter.
Sittekini ivaiwaishoitohallitns" tässä kaupungissa
tänään pidelyssä kokouksessa on päättännt
ottaa kaksi lisä"tarkastusmiestä siinä tarkoituksessa
kuin 15 § lääiiiii herri! kiiwernöiiriu päätöksö"
kautta tammikunn 22 päiwältä wiime iouoiina ivah-
wistetiiosii ohjesäännössä säätää, kehoitetaan haliik-
kaita hakukelwollisia henkilöjä ennen tämän tammi-
kuitit loppua waiwaishoitohallitiiksen puheenjohta-
illlle, herra toorapastori G. F" Stenströin’ille jät-
tämään oniakätisesti kirioitetiit hakemuksensa, ikä-
ia mainetodistusten kuin myöskin muiden asiakir-
jllin kinnisfa, jotka saattawat olla johteena arwos-
tettaessa hakijaiii sopiwaisnnlta toimia täyttäinääii;
lökll- kuin myöskin että kumpikin lisätarkastusmies
tulee nauttimaan kahdeksansataa (800) markkaa palk-
kim, täteii ilinoitetaan. Turkii, taniniikinin 2 p:nä
1882. Käskijstä:
O. E, Ringboin,
waiwaishoitohallituksen sihteri.
Opetiis täkäläisissä sunnuntaikouluissa alkaa sun-
" nuiitaIi a tämän tammikuun 15 p. k:lo 3 j.pp.
Uudet oppilaat saawat ilmottaida kouluun otet-
tawiksi koulun huoneuksessa N:o 2 Linnankadun
warrella. Turku, taniinikuulla 1882.
Joh. Lundell.
:iiruu kaiipiiiigiu mallitusmiehet
kokoontuwat keskiwiikkona taiiiiiiiknuii 11 p. 1882
kello 5 j. p. p. Phoenix rawintolaan.
Kiiskystä:
August Jnselius.
00 0! !! ;
Yliiiiaaraiiieii kokous.
Turun Koroii- ja pää-oinan kartutta-
iuislaitokseu herroja waltunsniiehiä kntsu-
taan tällä ylimääräiseen kokoukseen K.
Suoinen Talousseuran saliin lauantaina
helmikuun ll p, 1882 kl. 5 j.pp. päättä-
mään laitoksen asioitsiaiiiiestoiinen lakkaut-
tamisesta ja niura-rahaston käyttämisestä
wiimeis wuonna painettuin wasta-kirjain
maksamiseksi. Turku, tammikuun 5 p. 1882.
Johtokunta.
Siioiiieii kaupunkien Palowaknu-
" tiisybtio irtainta vii-annutta
ivat-teit wakuuttaa allekirjoittaneen kautta:
kaikenlaisia huonekaluja, tawaraivarastoja,
eläiiniä, kaiteita (ei kiinteitä), työ- ja ajo-
kaluja j. n. e. Ferd. Freiickell.
Vkpytäiväiiä.
kinnit-.iris ju ltirjoitnaltirjvjn,
kaikenlaisia, E. Sjöbloin’illa.
Liiiiiankatu 29 B.
öiiiviä ruisjauhoja kahdenkertaisissa ma-
"O toissii, halivalla hinnalla
W. Pettei-sson’illa.
Warasto
Taiupereen Paperitehtaaii
palkituita teoksia:
"isosti-, Kirjolus-, Konsepti-, Kääre-, Pussi-
ja Wenytys y. in. paperilajia, tehtaan hin-
noilla ja ehdoilla.
Bietor Forseliiis.
Kliiis’iii ju Kliiinsjuuliujii.
Tätä !llnierikalaista wiljalajia, joka wuo-
sittain iiäkyy leweiiewäii yhä kauemmin,
oti nyt meidänkin maahamme tuotu ja yh-
teinen kaiisa "lohjanina-illa on suuresti miel-
tynyt siihen. Seii kehutaan, puoliksi sekoi-
tettuna suomalaisilla ruisjauhoilla, !elilioit-
taissii aiitawan ivarsiii kaunista ja riiuilt-
sewaa leipää. Sitä myydään paljoa hiio-
keaniinalla hiiinalla kuin ruisjauhoja
Leipää sekoitetuista maisi" ja ruisjau-
hoista on nähtäwänä
J. E. Nordfors’illa.
; " ;
!kiitolatawaraa
kaikenlaista ja huokeihin hiittoihin
J. L. Töriiroth’illa,
ent. .Blomberg’in puoti
Anninkaisten tullilla.
2liiroja, "
Puiniakoneita,
Wisl’iireita,
Niiltäinis- ja leikkuukoneita,
Kylinökoneita,
Helooisliaraloia,
Siliwnkoneita,
Enduii metallique-tiinusta lailoa-wernissaa,
Liuijauhoja,
tklehunniaustinta,
tlkkaitolalousaslioita,
Juustoiijnoksntinta,
Jnnsionwäriä,
niloiiiwäriä,
Millauslasia,
Woipulweria:
näitä tawaroita on inyytäwä-nairasto
victor "katsellulta-lia.
ll Erifinkatu 11.
Turiissa.
" Muitakiii iiiaaiiwiljelykseeii ja maito-
talouteeii kulilumia kaluja ja kapineita toimi; ;
telaan pian ja helppoon hintaan.
Halntaau ostaa;
Kaiwoja ostaa
ja korkeimman hinnan maksaa
J. L. Töriir-th.
Ent. Blomberg’in puoti
Anninkaisten tiililla.
Jlinoituksia.
Plaiikl’nsahurit hoi!
Kärkeläii kartanossa Kiikalan pitäjässä
on plankkusahansta saataiiiaiia talwen ku-
luessa ja maksetaan neljä iitat-kkaa
wiisikyinmentä penniä kaksinaisis-
ta ja wiisi mai-kkaa yksinäisistä
tontilta, josta täteii tietää annetaan.
Salo, 2 p. tammikuuta 1882.
Fr. Grundströin.
Awioliittoon kuuluteltu Tiiriissa. Taniniikiiun
8 p. Konienikäyttäiän oppilas, leskimies Jiihii Luiid-
qwist sa neiti Josanna Lliigiistii Swensson; rää-
tälinsälli Juha Fridrik W:hanen ja neiti Frcdriika
Wilhelniiina Saklen; merimies Juhii Fredrik Jiins-
soit Korposta sa neiti Hilniia Augusta Bloniqist.
Kuollut Turnjsa. T:iin-nik l p" kauppiaanleski
Aiiiia Kntiiriina Raiitell, 821 w, polisinleski Lo-
iniisa Pihlinaii, 84 w. l merimiehenpoika Juha
Hjaliiiiir Joliiiiissiiii, 4 w. 3 p. Rautatientnöinies
Juha (kitalakia-3; Wirtanen, 22 w., kauppias Otto
Herman (kirnuin-ka, 48 w, papinleski Matilda
Lindman, l1l) w. 5 p. Meriniiehentntär Alnia Ka-
roliina Lindeniaii 16 iv. 6 p. kauppiaanleski Edla
Lowiisa Sarin, 5() iv. 7 v. §lienginpoika Juhii
August Erswing, 4 kuuk. 8 p. kauppias Kaarle
Fredrik Hainberg, 63 w.
Päiwäliista.
Paiipien wastaanotloajat.
K:lo 9—ll e.pp. pastorinkanslia, Wenäj. kirkkok. 1,
awoinna.
K:lo 8——10 epp. toisen ja kolmannen kappalaisen
wastaanotto-aika.
K:lo 10—–—12 e.pp. ensinunäisen kappalaisen ivastaan-
otto-alkit.
Kaupiingin lääkarieii wastaanotto-ajat.
E. Bonsdorff soka pyhättöiiiäiiä i,iäiioäiiä k:lo
913";—11 epii. (sunnuntaisin k:lo l2—1)
sekli maanantai, keskiwiikko ja perjantai
k:lo 31;—41;;; j.pp"
B. G. Hahl k:lo !"§!)—!-;,ll epp. ja 4—l; j.pp.
H. Sireii k:lo 9—l0 e.pp. ja k:lo 4——5 j.pp.
(sunnuntaisin ja juhlapäiwinä 9—10
svul
K" R. Paqwaliu k:lo 9—!3;11 e.pp. sekä maa-
nant" tuorst" ja lauaiit. k:lo 1,45456
tpp-
K. K. Kynberg k:lo 1.;9—1(;ll e.pp. ja k:lo 4
——5 j.pp. (sunnuntaisin ja juhlapäiwinä
k:lo 1:;9—14J11 e.pp.)
E. Jndrenius k:lo 9""10 e.pp. ja 4–.5 j.pp.
G. voii Esseii k:lo l1——ll e.pp. ja 4—5 j.pp.
(pyhäpäiwinä ainoastaan epp.”).
W. af Ursiu k:lo 8—l0 e.pp. ja 4——5 j.pp. kaik-
kina arkipäiwinä.
O. Mustelin k:lo 10—l2 e.pp. kaikkina arkipäi-
irma.
K:lo 12 p:llä kän lääkäri lääninsairashuoneessa,
jonkatähden ne sairaat, jotka ilinoitetaan
sisääii otettawiksi, silloin woiwat saada
asiansa paremmin ajetuksi, kuin muina
aikoina. — Oninettoniiiuden tapauksia
wastaanotetaan kaikkina aikoina wuoro-
kaudesta.
K:lo 11–12 p:llä saawat lääiiiii sairashuoneesen
otettujen sairasten omaiset käydä heitä
katsomassa.
K:lo 10-——12 e.pp. S ää st öp ankin konttori aivolii-
iia wastekirjaiii jältäniistä warten.
K:lo 11—12 epp. Kantoja ja suorituksia toimitetaan
tuomiokapitulin hallussa olewista
raha stoista tuomiokapitulin wirka-
huoneissa.
Tuomiokirkkoon päästään mahtimestari M.
Ahlström’in kautta, Gertrudin katu 13, sekä
juhlasaliin wahtimestari J. G. Mannifen
kautta, Itäinen Rantakatu 2.
Matkuötajajuna
lähtee joka päiwä -anusta Tampereelle, Hänieen-
linnaan ja Helfinkiin k:lo 12 ja 35 min. j.
p. p. ja
tulee joka päiwä näistä paikoista k:lo 6 ja 30
niin. j. p. p. "
Tawarajiina
lähtee joka maanantai, keskiunikko ja perjantai
Tiirusta Tanipereelle, d:säniieeiilinnaau ja Hel-
finkiin k:lo 2 ja 35 niin. j. p. p.
tulee näistä paikoista joka sunnuntai, keskiwiikko
ja perjantai k:lo 12 ja 10min. j. p" p" (Ajan-
niäärät anun kelloii niukaaiis.
Poötikoiiltoori Turiissa
wä k:lo 2i—j e" p" p, ja 4—8 j. p. p. sun-
nuntai" ia pyhäpäiivinä k:lo ll——l2 e. p. p.
ulosaittaa kirjeitä ja paketteja joka arkipäiwä k:lo
9—l e. p" p, ja 4–8 j. p; p. Sunnuiitai-
ja pyhäpäiwinä k:lo 0——Il e. p, p. ja k:lci 7——
8 j.pp. Wakuiitetiit ja assiireeriitiit kirjeet ja
paketit owat jätettäwät ennen k:lo "1411 e. p.
p. ja kl. l; j.pp.
" Turun/ " Kirjapainoii Osakeyhtiö""’1882.4 ""
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
